Kaija Virtanen
Suomen Ladun YHDESSÄ
teeman innoittamina Armonlaakson Vaeltajat Naantalista ja Raision Rinkka
toteuttavat iltaretken 15.5.2019 Turkuun Virnamäen luontopolulle.
Halistenkoski |
Halistenkoskella paistaa
keväinen aurinko, kun retken osallistujat kokoontuvat Halistenkosken
p-paikalle. Mukava nähdä useita tuttuja kasvoja. Naantalilaiset ovat jo
paikalla, kun tulemme kimppakyydein Raisiosta.
Luontopolku ja
muinaisjäännösalue on nykyisin Aurajokisäätiön hoidossa. Tavoitteena on
elävöittää seudun ainutlaatuista esihistoriaa ja herättää alueella kävijöitä
kokemaan luonnon, kulttuurin ja esihistorian yhteys ja sitä kautta arvostamaan
ja vaalimaan kulttuuriperintöä.
Halisten koskessa virtaa kohisten
Aurajoki ja pihalla huomiomme kiinnittää suuri, ’ruusukoristeinen’ myllynkivi.
Kello 18 lähdemme reitille. Meistä muodostuu pitkä jono. Historia tulee
vastaan, kun kohtaamme taulun ’Halisten
umpipihat’. Taulu kertoo Frantsin, Tätilän ja Kohmoisten taloista.
Kaunis, punamullan värinen
aita reunustaa polkua, kun kuljemme Virnamäenpuistoon. Aitta- taulussa kerrotaan, että palovaaran vuoksi aitat
rakennettiin hieman kauemmas asuinrakennuksista. Varkaat ja jyrsijät uhkasivat
aitan sisältöä, siksi aittoihin tehtiin korkea jalkarakenne kivistä ja
hirsistä.
Aurajokisäätiö on
pystyttänyt alueelle hienot, uudet opastaulut. Näin kulkijan on helppo tutustua
alueen historiaan.
Kuppikivet ja – kalliot
Virnamäen alueelta
tunnetaan kuusi varmaa kuppikivikalliota tai kiveä. Uhrikupeilla tarkoitetaan
kallion tai kiven pintaan tarkoituksella hakattuja, joskus pohjaltaan sileiksi
hiottuja pieniä kuopanteita.
Pysähdymme tutkimaan ja
koskettelemaan näitä uhrikuoppia. Historia on kiehtovaa, miten ihmeessä on
nuokin kuopat löydetty?
Virnamäen rautakautinen kalmisto
Koetutkimuksissa on saatu
merkkejä nuoremman rautakauden (n.550 – 1150 jKr) hautauksista ja
asuinpaikasta.
Komosten kummut
Ovat kaksi poikkeuksellisen
säännöllisen muotoista joko luontaista kumparetta tai hautakumpua. Kaivetusta
koekuopasta on löytynyt rautakautista keramiikkaa. Kartoituksen tehnyt
argeologi on todennut, että ’todennäköisesti kyseessä on hauta, mutta
mahdollisesti paikka saattaa olla leiripaikkakin.
Polku kulkee polveilevasti
aivan Aurajoen tuntumassa aina Kuralassa joen ylittävälle kävelysillalle asti.
Käännymme suorakulmassa ylös
metsän reunaan nousevaa polkua. Tulemme Suomen Sydän kulttuurireitin opastaulun
luokse. Olemme muutama vuosi sitten kulkeneet reitin Tuomiokirkolta Liedon
Vanhanlinnan luokse. Armonlaakson vaeltajat olivat silloin vetovastuussa.
Metsässä loistaa
valkovuokkojen pirteä matto, kun astelemme vanhaa Ravattulan tietä kohti
lähtöpaikkaa. Retken päätteeksi asettaudumme yhteiskuvaan.
Kiitos kaikille YHDESSÄ –
me teimme mukavan iltaretken!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti