Kävelyllä kosken, joen ja metsän reunamilla

Teksti ja kuvat Kaija Virtanen

Heinäkuinen, sunnuntain aurinkoinen sää saa minut ulkoilemaan. Tällä kertaa kutsuu läheinen Huhkon koski ja Raisionjoen rantabulevardi. Koskea on kunnostettu vuoden 2020 aikana pohjapadoksi ja kivikkomaiseksi tekokoskeksi, mikä muistuttaa luonnonkoskea. Lisäksi kalaportailla on parannettu joen ekologista tilaa. Samalla Raisionjoen rannan kevyenliikenteen väylää on parannettu sekä maisemoitu mm. istuttamalla useita metsätammia. Kivet kosken luona ovat kiehtovan kauniita. Muodoltaan kivet ovat etupäässä pyöreitä. Värien maailma on valloittanut myös kivet, sillä monivärinen kirjo kohtaa kulkijan, kun kiviä tarkkailee pienen matkan päästä. Keltasilmäinen, hento pihasaunio on löytänyt kasvupaikan kivien lomasta.

Jatkan rantaa eteenpäin Turun suuntaan. Pietaryrttien keltainen kasvusto on houkutellut monta neitoperhosta kukilleen. Neitoperhonen viihtyy kulttuuriympäristössä, kertoo wikipedia. Kaunista ja monipuolista kulttuurimaisemaa olen minäkin kokemassa. Perhoset ovat vikkeliä, niiden siivet pysyvät vain hetken auki, joten perhosen kuvaamisessa on haastetta. Reitillä ei ole nyt muita kulkijoita, joten saan rauhassa katsella ja kuvata. Katselen Konsan sillan luona, ovatko sorsat uintipuuhissa. Vesi on alhaalla, eikä lintuja näy. Käännyn takaisin ja poikkean rannasta ylöspäin kohti Huhkon kartanoa. Tämä sivupolku on hiekkainen. Komeat kalliot ja korkeat lehtipuut, joukossa muutama mänty, reunustavat polkua. Polulla edelläni tepastelee mustarastas. Kaveri on niin vikkelä, että en ehdi sitä kuvaamaan.

Pysähdyn, mitä ihmettä! Heleän punaisia ahomansikoita pilkottaa pitkien ruohokasvien lomasta. On kuvaamisen ja muistelemisen paikka! Lapsuus tulee mieleeni aina ahomansikoista, sillä niitä löytyi Liedosta kotimaisemista ja miten niiden maku tuli taaskin mieleeni. En kuitenkaan poiminut ja maistanut näitä polun varrella kasvavia mansikoita. Wigipedia tietää metsä- eli ahomansikan viihtyvän kulttuuriympäristössä aukean, kuivahkon paikan kasvina. Rauhallinen, lämmin ja kesäistä kulttuuria kiehtova kävelyretkeni lopuksi kuljen kauniin, keltaiseksi ehostetun Huhkon kartanon pihapiirin kautta kotiin. Kiitos luonto ja kosken maisemointi – on mielenkiintoista kulkea Raisionjoen rantamilla!