Pyrähdys pyörällä rannikko-Ruotsin eli Roslagenin maisemissa

Teksti ja kuvat: Tarja Aittala

Ruotsi on pyöräilymaa. Lounaisessa Suomessa asustavana sinne on luonteva siirtyä pyöräilemään ainakin siinä vaiheessa, kun saaristotiekierrokset alkavat tuntua liian ruuhkaisilta ja Ahvenanmaan saaristokin lienee jokseenkin koluttu. Muutamiakin kertoja Ruotsin rannikolla pyöräilleenä, voin todeta pyöräretkeilyn onnistuvan siellä ihan yhtä hyvin kuin koti-Suomessakin. Joku voi toki todeta pakollisen laivamatkan hankaluudeksi, mutta kun siihen suhtautuu vain hieman pidempänä lossimatkana, voi se muodostua mukavaksikin lisukkeeksi ja vaihteluksi pyöräilylle.

Tässä bloggauksessa kerron minkälaisen kierroksen ehtii hyvin tekemään viidessä päivässä sen enempiä kilometrejä "suorittamatta" peruspyöräilykunnolla. Tähän kierrokseen sisältyy pyrähdys myös Ahvenanmaan pääsaarelle Fasta-Ålandiin. Kierrosta on mahdollista pidentää sekä Ruotsin että Ahvenanmaan puolilla maun mukaan. Pyörämatkoillani yövyn aina kuivien lakanoiden väleissä ja tästä kertomuksesta löydät muutaman esimerkin B&B-tyyppisistä yöpymispaikoista Roslagenin alueella.

Reittini kulki Raisiosta Naantalin satamaan, josta siirryin Finnlinesin uudella ropax-aluksella Kapellskäriin. Kapellskäristä jatkoin Norrtäljeen, sieltä Väddön saaren eteläosaan Björkölle. Kierros sieltä jatkui edelleen Grisslehamniin, josta lautalla Ahvenanmaan Eckeröön. Eckeröstä pyöräilin Maarianhaminaan ja "ruotsinlaivalla" Turkuun. Lopuksi pyöräilin Turusta kotiin. Yhteensä siis pyöräilyä viitenä päivänä ja neljä yöpymistä. Sää vaihteli kesäkuun lopulle ajoittuneesta reissusta puolipilvisestä aurinkoiseen, myrskyyn, kohtalaiseen tuuleen ja osuipa ajankohtaan myös erittäin helteistäkin ajokeliä. Sadevermeet olivat mukana, mutta niille käyttöä ei nyt ollut.

Reittini Ruotsin puolella.

Roslagen on Tukholman saaristoa

Roslagenin alue käsittää Tukholman saariston Ahvenanmeren puoleisen rannikon.  Roslagen kattaa neljä saaristokuntaa: Vaxholmin, Österråkerin, Norrtäljen ja Östhammarin. Alueen pienempiä paikkakuntia ovat mm. Öregrund, Österbybruk ja Grisslehamn. Roslagen on kesäasukkaiden suosimaa aluetta. Sieltä löytyy niin idyllistä maaseutua kuin rikkonaisia saariakin.

Alueen pyöräilyreittikartta kannattaa ehdottomasti hankkia. Karttoja myy esimerkiksi Sweden by bike ja tämän reissun alue sijoittuu kartalle Norra Roslagen. Olen Ruotsin pyöräilykarttani hankkinut em. nettikaupasta ja saanut ne aina luotettavasti kotiini.

Kustlinjen-pyöräreitti kulkee pitkin Roslagenia.

Lisätietoja:  Visit Roslagen Pyöräilykarttoja: Sweden by Bike    Startti: Naantalin satama - Kapellskär - Norrtälje (35 km)  Naantalin satamassa pitää olla hyvissä ajoin, koska lähtöselvitys sulkeutuu jo tuntia ennen laivan lähtöä. Satamassa oli enimmäkseen rekkoja, muutamia henkilöautoja ja yksi motoristi kahden pyöräilijän lisäksi. Pääsimme laivaan ennen rekkoja ja autokannella oli opastaja paikalla. Hyvä niin, koska tällä autokannella ei ollut mitään erityispaikkoja pyörille. Autokannet lastattiin myöhemmin tupaten täyteen - pääasiassa rekkoja.  

Odottelua Naantalin satamassa.

   Pyörät kannattaa aina kiinnittää kiinteästi johonkin soveltuvaan paikkaan autokannella. Pyörän pysymiseen paikoillaan pelkän jalan varassa ei kannata luottaa. Matka Naantalista Ahvenanmaan Långnäsin kautta Kapellskäriin kestää n. 8 tuntia. Olin varannut matkan ajaksi pienen hytin, joten siellä oli hyvä säilyttää pyörälaukut ja vaihtaa pyöräilyhousujen tilalle muunlaiset pöksyt. Rahtilaivalla matkan hintaan kuuluu aina ruokailu ja tällä aamupäivän lähdöllä syötiin niin lounasta kuin päivällistäkin. 
Rekkojen lastaaminen laivaan vei aikaa sen verran, että matkaan päästiin vasta noin tunti laivan alkuperäisestä lähtöajasta poiketen. Saavuimme kuitenkin aikataulun mukaan illansuussa Kapellskäriin ja täältä pyöräilimme Norrtäljeen ensimmäiseen majapaikkaamme n. 20 km. Menimme suoraa reittiä, mikä tarkoittaa E18-tien pientareella pyöräilyä. Reitti oli aika turvaton, koska tietä parannellaan ja menossa olevat tietyöt olivat kaventaneet kaistoja melko lailla. Rekkoja tuntui pyyhältävän ohitsemme aivan tajuton määrä, välissä lähes hihansuuta hipoen. E18-tien reunaan näyttää rakentuvan pyörätie ja toivottavasti seuraavan kerran ajelen sitä pitkin.  E18-tie muuttuu moottoriliikennetieksi n. 7-8 km ennen Norrtäljeä. Moottoriliikennetiellä ei saa pyöräillä ja pyöräreitti ohjaakin juuri ennen tien muuttumista vähän hiljaisemmalle reitille maalaismaisemaan.   Norrtäljessä majapaikkana oli Sven Fredriksson B&B,  jonka olen jo aiemmin havainnut hyväksi hinta-laatusuhteeltaan.  Kyseessä on 2-tasoinen rivitalohuoneisto, jonka alakerrassa isäntä itse asustaa. Sijainti on lyhyen kävelymatkan päästä keskustan alueelta. Jos majapaikkaan saapuu iltasella ja mielii vielä kaupungille syömään, kannattaa tarkistaa ravintoloiden aukioloajat. Olin juhannuksen jälkeisellä viikolla liikenteessä ja suurin osa varteenotettavista kuppiloista näytti menevän kiinni jo klo 22.00.   Norrtäljessä kannattaa ehdottomasti tehdä kaupunkikierros ja käydä turisti-infossa katsomassa löytyisikö matkaan soveltuvia karttoja, muita esitteitä tai kysellä reitin varrelle osuvista kohteista. Norrtäljessä löytyy niin vanhaa kuin uuttakin. Kaupunki perustettiin jo vuonna 1622. Vanha keskusta on rauhoitettu autoilta.  Turisti-info löytyy joen varrelta osoitteesta Lilla Brogatan 3B.  

Norrtäljen torilta löytyy vanha raatihuone.

  Lisätietoja:  
Finnlines, matkavaraukset Norrtäljen kunta Wikipediassa Norrtälje, Visitroslagen   Norrtälje - Gåsvik - Björkö, Väddö (45 km)    Kaupunkikierroksen jälkeen matka jatkui maaseutua pitkin kohti Gåsvikia, jossa ruokatauko ja sieltä seuraavaan majapaikkaan Väddön saaren eteläiseen osaan. Gåsvikissa sijaitsee Edbladin tehtaanmyymälä ja ainakin naisväki saattaa tuntea Edbladin korut. Tehtaanmyymälän yhteydessä on hyvä ravintola, jossa voi nauttia lounasta. Pyöräreittien varrelta kannattaa muutenkin tarkistaa etukäteen sopivat ruokapaikat, koska maaseudulla niitä ei kovin tiheässä ole. Jos sopivaa ruokapaikkaa ei ennen majapaikkaa löydy, niin Norrtäljessä kannattaa käydä ICA-kaupassa ostamassa evästä mukaan. 
Seuraava yö vietettiin Salnö Gårdissa, joka on vanha kartano ja toimii B&B-tyyppisenä majapaikkana ja tilauksesta juhla/kokouspaikkana. Reitille osui Barnens Ö - "lasten saari", joka on tunnettu lasten kesäleiripaikkana. Varoituskylttejä näkyi tien varrella "Barn koloni" ja itse askarreltuja liikennemerkkejä 50-aluerajoituksista.   Tämä pyöräetappi halkoi päällystettyjä kiemuraisia maaseututeitä. Väddön saarelle siirryttyä tie kulkee osin Väddön kanavan reunaa ja peltomaisemien sijaan vaihteluksi on mukava ihastella kimaltavaa vettäkin. Reitin varrelta aivan tien vierestä löytyy pieni satama-kahvila, jossa voi hetken hengähtää ja ihmetellä kanavan liikennettä. Salnö Gårdissa oli mukavan rauhallista. Alueelta löytyy luontopolku, jonka voi kiertää vaihteluksi pyöräilylle. Mikäli majoittuva haluaa iltasella ruokaa, kannattaa sitä tiedustella etukäteen. Tiloista löytyy toimiva keittiö, joten iltasyömistä on mahdollisuus myös itse puuhata. 

Salnö Gård -kartanon B&B-majoitus.

   Lisätietoja:  Edblad, tehtaanmyymälä ja ravintola Gåsvikissa Salnö Gård Barnens Ö
Björkö, Väddö - Älmsta - Grisslehamn (32 km)
Salnö Gårdilla syödyn aamupalan jälkeen laukut pyörien päälle ja menoksi kohti Grisslehamnin "kalastajakylää". Reitin alku poljettiin muutamia kilometrejä samaa reittiä mistä kohteeseen saavuttiinkin: ohi Barnens Ö:n, lasten kesäleirien ja vilkasta menoa näytti pihoilla aamupäivän aikaan jo olevankin. Älmstan kylässä voi pitää taukoa ja jäädä odottamaan vaikka Älmstaa halkovan Väddön kanavan läppäsillan avautumista. Kanavan lähituntumasta löytyy käymiskokemuksen arvoinen kreikkalainen ravintola Zorbas ja ICA-kauppakin pienen matkan päästä ohi Zorbas-ravintolan. 

Väddön kanava, Älmstan avattava läppäsilta.

Kanavalla vietetyn pienen tauon jälkeen jatkoimme kohti Grisslehamnia vievää reittiä. Älmstasta vähän matkaa Grisslehamnin suuntaan löytyy Väddö Gårdsmejeri, jossa voi nauttia vaikka jäätelöllä täytettyjä lettuja. Tällä kertaa tosin saimme letut ilman jäätelöä, mutta hillon ja kermavaahdon ryydittäminä ne menivät vauhdilla alas.  

Heja Sverige! Herkutteluhetkiä tauolla.

 
Pyöräreitteinä Älmstasta Grisslehamniin voi polkea pitkulaisen Väddön kanavan molemmin puolin. Kummallakin puolella kanavaa on näkymät omanlaisensa. Tällä kertaa poljettiin Väddön kanavan itäistä puolta. Siinäkin on kaksi vaihtoehtoa: toinen kulkee hiekkaisia pikkuteitä pitkin ja toinen päällystettyä ja vilkasliikenteistä tienpiennarta. Valitsimme päällystetyn vaihtoehdon lähinnä sen vuoksi, että saapuisimme Grisslehamniin ajoissa. Ajopäivälle osui myös helteinen keli, aamupäivän aikana lämpötila alkoi nopeasti kivuta kohti 28 asteeseen. Seuraavan päivän aamuna oli tarkoitus siirtyä lautalla Ahvenanmaalle ja pitihän sitä ehtiä nauttimaan kalastajakylän tunnelmasta.Päällystetty reittimme kulki Väddön kanavan myötäisesti ja aukeimmilla paikoilla kanavalta puhaltava kohtalainen tuuli antoi hieman apuja takasivusuunnasta matkantekoon.   Grisslehamniin saavuttiin alkuiltapäivästä ja poikkesimme ennen majapaikkaan menoa satamassa lounastamassa. Satama on kesäaikaan vilkas, erityisesti Eckerö Linjenin laivan saapuessa ja lähtiessä. Satamasta löytyy niin jäätelöä, kalatuotteita kuin lounastakin. Grisslehamnin ehkä pakollinen nähtävyys on myös taiteilija Albert Engströmin ateljee-museo, joka löytyy tien varrelta vähän ennen Grisslehamnin keskustaa. Käymisen arvoinen, ehdottomasti. 

Kalastusaluksia Grisslehamnin satamassa.

   Majapaikka Grisslehamnissa oli Pensionat Solgården, joka löytyy keskeiseltä paikalta, läheltä ICA-kauppaa. Vanhasta päärakennuksesta löytyy vanhaa kunnioittaen sisustettuja persoonallisia huoneita ja pihapiiristä myös yöpymismökkejä. Paikka tuntui olevan melko suosittu, johtuen varmaan osaksi siitä, että kylän toinen pensionaatti oli jostain syystä suljettu.  

Pensionat Solgården Grisslehamnissa.

   Lisätietoja:   Älmsta Wikipediassa Restaurang Zorbas ÄlmstaVäddö Gårdsmejeri Albert Engström atelje Pensionat Solgården   Grisslehamn - Eckerö, Fasta-Åland - Maarianhamina (40 km)  Aamupalan jälkeen taas laukut pyörien päälle ja lyhyt pyöräily satamaan. Edeltävänä päivänä puhaltanut tuuli oli aamuyön aikana yltynyt myrskyksi ja vettäkin tihutteli hieman. Eckerö Linjenin m/s Rospiggen aluksella olikin tuulen johdosta pienoisia haasteita kiinnittyä laituriin. Laivaan ajettaessa autokannella ohjeistettiin heti kiinnittämään pyörät laivan kylkiin, koska tiedossa oli kovaa sivutuulta ja keinuttelua parisen tuntia kestävän merimatkan aikana. Tuuli puhalsi puuskissa lähes 19 m/s sivuttain, joten kyllähän se jonkin verran keikuttelikin.   

Eckerö Linjenin m/s Rospiggen vihdoin laiturissa.

  Eckeröön saavuttiin myrskystä huolimatta ongelmitta ja siitä matka jatkui kohti Maarianhaminaa. Eckeröstä Maarianhaminaan voi polkea kahta eri reittiä: merkittyä kiemurtelevaa pyöräreittiä maaseutumaisemissa tai sitten suorinta tietä 1-tien piennarta. Tällä kertaa valitsimme suorimman reitin: tuuli puhalsi edelleen kovaa milloin sivusta vastaan ja milloin taas takasivusta myötäiseen. Onneksi ei satanut.   Maarianhaminaan saavuttiin myöhemmin iltapäivällä. Maarianhaminassa on paljon nähtävää ja tekemistä. Käymisen arvoisena pidän ainakin Pommern-laivaa ja Ahvenanmaan merimuseota, jotka  löytyvät läntisen sataman (se minne ruotsinlaivat saapuvat) kupeesta. Jos ei museolle ole aikaa, kannattaa pyöräillä itäsataman puolelle merikortteliin nauttimaan jäätelöä ja nuuhkimaan tunnelmia siellä. Majapaikkana oli hotelli Esplanadin pihapiiristä löytyvä huoneisto (apartment), jonka pesukoneessa puhdistuivat kätevästi hikiset pyöräilyvarusteet.  

Kappeli Maarianhaminan merikorttelissa.

   Lisätietoja:   Ahvenanmaan tiekartta 
Ahvenanmaan merenkulkumuseoAhvenanmaan merikortteli, Sjökvarteret Eckerö Linjen Ahvenanmaa, varaukset   Ympyrä sulkeutuu: Maarianhamina - Turku - Raisio (14 km)  Laivat lähtevät Maarianhaminasta Turkua kohti iltapäivällä, joten kaupunkia on aikaa tutkia vielä aamupäivä. Jos ei ole ennen maistanut Ahvenanmaan pannukakkua, Ålands pannkakaa, kannattaa se käydä nauttimassa esimerkiksi idyllisessä leipomo-kahvila Bagarstuganissa (Ekonomiegatan 2). Myrskytuuli oli nyt lientynyt kohtalaiseksi ja laivat pääsivät ongelmitta Maarianhaminaan. Olimme ajoissa satamassa ja pääsimme seuraamaan kahden eri varustamon kahden eri laivan saapumis- ja lähtöseremonioita. Turkuun saavuttiin illansuussa ja reissu alkoi olla sitä myötä taputeltu.    Reitin pidennysmahdollisuuksia  Ruotsin puolella voisi pyöräreitin ohjailla menemään eteläistä Roslagenia mm. kesäkaupunki Vaxholmin kautta Tukholmaan. Tukholmassa onnistuu pyöräily hyvin ja itse olen siellä ottanut kohteeksi Djurgårdenin saaren, missä liikenne ei ehkä ole niin hektistä kuin itse ytimessä. Djurgårdenin saarelta löytyy käymisen arvoisina paikkoina mm. Abba-museo, Vasa-laivamuseo ja Skansen. Koko saari on mahdollista pyöräillä ympäri. Museokierroksen jälkeen voi yöpyä jossain mukavassa paikassa ja lähteä aamu-/iltalaivalla kohti Turkua. Tukholman saaristossa on erittäin kattava yhteysalusverkko ja aluksiin otetaan mukaan myös polkupyöriä. Jos vaikka epäilyttää ajo Tukholman keskustaan, niin esimerkiksi Vaxholmista voi hypätä yhteysaluksen kyytiin pyörän kanssa ja näinkin pääsee keskelle Tukholmaa kätevästi.  Ahvenanmaalla voisi Eckeröstä polkea saaren pohjoispuolelle Getaan, sieltä Kastelholmaan ja Långnäsiin. Långnäsistä voi hypätä sitten vaikka Naantaliin matkaavan rahtilaivan kyytiin. Getassa on nähtävyydet lähinnä luonnossa: kallioita ja luolia, Kastelholmassa linna ja sen läheisyydestä löytyvässä vierassatamassa voi käydä nauttimassa pullakahvit ja katsella veneitä. Noin esimerkiksi ja kuka mistäkin pitää.   Kiitos, jos luit tähän asti. Jos et ole ennen kokeillut miltä aktiivilomailu pyörän selässä tuntuu, toivottavasti sait kipinän ja hyppäät satulaan.   

Kissakaverit kiittävät, kun ajellaan varovaisesti. Myös pyörällä.

  Lisätietoja:  Pyöräily Tukholmassa, kaupungin verkkosivutPyörätiekarttaTukholman pohjoisosa
Pyörätiekartta Tukholman eteläosa