 |
| Yhdistystoiminta toteutuu vapaaehtoistoimijoiden yhteistyönä. |
Meitä osallistui neljä aktiivia eli Raision Rinkan vapaaehtoistoimijaa männä viikonloppuna Suomen Ladun järjestämään koulutukseen, jossa asioiden ytimessä oli vapaaehtoistyö yhdistyksen toiminnan toteuttajana: missä ollaan nyt, minne halutaan mennä ja millä eväillä se tapahtuu. Sehän jo tiedetään, että yhdistyksen pitää elää ajassa ja uudistua, jotta toiminta houkuttaisi osallistumaan ja saataisiin uusia jäseniä. Tämä ei pelkästään riitä. Toiminnan jatkuvuus edellyttää myös motivoituneita ja innostuneita vapaaehtoistoimijoita. Tärkeää on myös pitää vapaaehtoisten motivaatiota ja yhteishenkeäkin yllä. Jos yhdistyksen toimijat eivät toimi yhteistyössä, voi hyvin ja ymmärrä yhteistyön merkitystä, se näkyy takuulla myös toimintaan osallistuville jäsenille. Onneksi Raision Rinkka on tunnistanut nämä tarpeet ja ottanut kopin haasteisiin vastaamisesta.
Vapaaehtoistyön "sykli" pitää oivaltaa ja avata mitä tehtäviä yhdistyksessä tehdään ja mitä niiden hoitaminen edellyttää. Vaikka palkkaa ei juurikaan vapaaehtoistyössä makseta, puhutaan kuitenkin rekrytoinnista: miten uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan ja miten heidät tehtäviinsä perehdytetään. Ja jotta työtään tekevä vapaaehtoinen jaksaisi, pitää hänen toimintaansa myös tukea ja palkita. Kuten palkkatyön tekijöitä, pitää myös vapaaehtoisia työntekijöitä osata johtaa: tukea, palkita, ratkaista konfliktejakin. Pelkästään yhdistyksen puheenjohtajalla on tässä aika merkittävä rooli.
Vapaaehtoistyö - jolla tätäkin yhdistystä pidetään pystyssä - on muutoksessa. Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta tai lukemasta mediasta miten yhdistykset ovat kriisissä, kun väki vanhenee eikä uusia saada tilalle jatkamaan työtä. Yhdistyksiä on jo nyt lopetettu - esimerkiksi eräs raisiolainen vuosikymmeniä asukkaiden asioita ja yhdessä tekemistä edistänyt yhdistys lopetti toimintansa, koska ei löytynyt jatkajia vastaamaan yhdistyksen toiminnasta. Vastuu, sitoutuminen, palkaton työ, mukava yhdessäolo tai sisältörikas harrastus ei ilmeisesti houkuta. Yhteisöllisyyden ajasta ollaan myös siirrytty individualistiseen aikaan, halutaan katsoa ja toimia enemmän juuri omasta näkövinkkelistä ja omalla agendalla. Toisaalta samaan aikaan puhutaan työn murroksesta ja siitä, miten se tulee vaikuttamaan yksilöön. Jonkun tulevaisuustutkijan näkemysten mukaan yksilö kiinnittyy tulevaisuudessa enemmän muun kuin palkkatyön kautta yhteiskuntaan. Voisiko tässä olla yhdistystoiminnalla uusi mahdollisuus... mene ja tiedä. Raision Rinkka on toistaiseksi saanut joukkoonsa uusiakin toimijoita, mutta heitä tarvitaan jatkossakin. Kysymyksiä, joita yhdistyspäättäjien pitäisi pohtia on muun muassa mistä uusia toimijoita löytyy ja miten toimijoita pyydetään mukaan. Onko keskustelua tästä edes käyty? Ehkä aihe olisi perusteltua nostaa jo seuraavan kokouksen asialistalle.
Mitä yhdistystoiminta sitten voi tarjota vapaaehtoistoimijalle harrastuksen lisäksi? Jos kysymystä lähestyy pelkästään osaamisen kautta, niin yhdistystoiminnasta voi löytää tehtävän, jossa kehittää omaa osaamistaan. Lisäksi voi saada täysin uutta osaamista. Vapaaehtoistoimijaksi ryhtyminen on siten hyvä mahdollisuus nuoremmille saada vaikka ohjaajakokemusta, jolla voi olla merkitystä haettaessa koulutuksiin tai ammatteihin, jossa sitä tarvitaan. Sosiaalisia suhteita kaipaaville samanhenkistä seuraa ja uusia tuttavuuksiakin löytyy. Vaikuttamishaluiset pääsevät vaikuttamaan oman alueensa ulkoilumahdollisuuksiin. Näin muutamia esimerkkejä listatakseni.
Raision Rinkassa hoidetaan monenmoisia tehtäviä perinteisten yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi. Tehtäviä ovat esimerkiksi majaisäntä, jäsensihteeri, tiedottaja, retkiohjaaja, sauvakävelyohjaaja, pyöräilyohjaaja, sisällöntuottaja, lomaosakevastaava, talkoolainen ja paljon muuta. Tehtäviä on suuria ja pieniä, enemmän tai vähemmän aikaa vieviä, lyhyt- tai pitkäkestoisia, enemmän tai vähemmän haasteita sisältäviä. Jokaiselle löytyy jotakin. Taakkaa pitää myös jakaa, eli ei ole perusteltua, että esimerkiksi puheenjohtaja hoitaisi myös tiedottajan ja jäsensihteerin tehtävät oman tonttinsa lisäksi. Jokaiselle johtokunnan/hallituksen jäsenelle pitäisi löytyä myös spesifi tehtävä - tehtäväksi ei enää katsota riittävän pelkästään kokouksiin tulo ja niissä ehkä puheenvuorojen käyttäminen kahvinjuonnin lisäksi. Kun tehtävät on tunnistettu ja niiden sisältö avattu, on helpompaa hakea uutta toimijaa, kun edellinen ei enää jatka tai haluaa väistyä. Raision Rinkallekin annettiin koulutuksessa kotitehtäväksi yhdistyksen tehtävien tunnistaminen: mitä ne pitävät sisällään ja mitä tehtävän hoito edellyttää.
Aika, jossa elämme, vaatii yhdistyksenkin toiminnalta tiettyä ketteryyttä. Perinteinen yhdistyksen reagoiminen (kokouksen koolle kutsuminen, päätösehdotusten laadinta, päätös jne.) ei katsota olevan ketterää toimintaa. Monesti pelkästään jo ajankäytöllisistä syistä "juna on mennyt ohi", kun päätös jostain asiasta saadaan aikaiseksi. Jos esimerkiksi joku taho tarjoaa yhteistyötä, ei kannata katsoa sivusta, vaan loikata mukaan menoon. Jossain määrin ketteryys edellyttää myös ketterien yhteisöllisten tietoteknisten sovellusten käyttöä, vaikkapa WhatsApp-keskustelurinkiä tai videokokouksia. Niiden käyttöönotto ei ole itsestäänselvyys. Näissä asioissa riittää pähkäilyä ja ihmettelyä Raision Rinkan lisäksi kaikille latuyhdistyksille.
Kirjoittaja toimii mainitussa yhdistyksessä verkko/someviestintävastaavana, kuuluu Lounais-Suomen aluetyöryhmään ja Suomen Ladun järjestötoimikuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti