Kävelyllä Raisiossa

Teksti ja kuvat Kaija Virtanen On perjantai. Iltapäivällä sataa lunta, kertoo säätiedotus. Hyvä tehdä kierros ennen lumisadetta. Tuuli on seuranani, kun lähden kävelemään. Raisiossa on useita vaihtoehtoja kävelyreitin valintaan. Tänään suunnistan mutkien kautta Alppiruusupuistoon Lukion mäelle. Jatkan sieltä Karmelin puiston kivilabyrintin kautta kotiin. Raisionjoen ylittävältä sillalta katselen joen talvista pintaa. Kaikki kasvit ovat vielä ’talviasussa’. Kevät herättää kasvien väriloiston eloon. Jertan ahteen suojasta jatkan kävelytielle Raisiontien reunaan. Lumet on aurattu tien sivuun. Hiekka tekee kulkemisen turvalliseksi. Komeat kalliot hautausmaan kohdalla suojaavat tuulelta. Käännyn vasemmalle ja kuljen alikulkutunnelin kautta Lukion mäelle. Näin perjantaina on muitakin kävelijöitä reippailemassa. Toisilla on mukana koiria, toiset rientävät vauhdikkaasti yksin taikka kaksin eteenpäin.

Lumi pitää vielä Alppiruusupuiston penkit otteessaan, mutta kesän tullen penkit tarjoavat kulkijoille oivan levähdyspaikan. Puistossa on myös aurattu polku, joten talvijalkineilla on hyvä kulkea. Ihailen pensaiden ja puiden muotoja. Kallioinen kumpuileva ja luminen maasto tuovat kasvit kauniisti esille. Istutusten pohjana on hyvä suunnitelma. Raisiossa on taitavat vihersuunnittelijat ja suunnitelmien toteuttajat. Suoraryhtiset männyt, kiehkuraiset katajat ja koko metsä suojaa hienosti alppiruusuja.

Laskeudun mäeltä alas. Jatkan kohti Karmelin puistoa ja sen kivilabyrinttia. Ohitan ison kuusen, minkä oksien alle voisi majoittua. Kesällä kuusen suojaan voisi kyyristyä, mutta nyt kannattaa jatkaa matkaa. Hiihtolatu kiertelee puistossa. Kenkien jäljet ovat tehneet pienen polun ladun viereen. Paikalla on ollut myös pulkkailijoita. Jäljistä päätellen täällä on harrastettu monipuolista ulkoilua koko perheen voimin.

Suuri, ruskean punertava vaahteran lehti on jostain lentänyt kävelytielle. Ruskeat tammenlehdet pitävät tiukasti kiinni oksissa. Pensaikosta kuuluu iloista viserrystä ja hetkessä lintuparvi lehahtaa lentoon, kun ohitan paikan. Kevättä on ilmassa, vaikka tuisku ja tuuli yltyvät. Päätän lyhentää ulkoilulenkkiäni. Pysähdyn keskustelemaan tuttavien kanssa. Pieni keskustelutuokio piristää. Tauon jälkeen kiihdytän askelrytmiäni, sillä tuiskuinen tuuli yltyy. Ohitan Papinkallion. Jatkan suorinta reittiä kohti kotia. Pyrystä ja tuulesta huolimatta olen tyytyväinen, että lähdin ulkoilemaan.