Teksti ja kuva Armi Laamanen
Sunnuntaina 16.
helmikuuta sää ei mitenkään suosinut. Tuuli oli lähes myrskylukemissa ja vettä/räntää
satoi. Raision Rinkan neljä innokasta talviuimaria lähti kuitenkin uhmaamaan
säätä ja suunnitteli oikein ajatuksella, että mennäänpä tällä kertaa Littoisten
järven rantaan - Järvelään, sillä meri saattaa olla vaahtopäillä tässä myrskyssä.
Niinpä sitten
mentiin, mutta kukaan meistä ei huomannut katsoa ilmansuuntia tarkemmin.
Littoisten järven rannalla tuuli puhalsi suoraan saunalle, aallot olivat vaahtopäinä
järven keskellä ja laituri keikkui tuulessa. Vettä satoi vaakatasossa ja mukana
oli räntääkin. Mutta sehän ei talviuimaria lannista.
Sään vuoksi
kerrankin Järvelän saunassa oli tilaa, sillä usein siellä on lauteet täynnä
saunojia. Ruissalossa, Saukkorannassa, joka on meidän eniten käyttämä
talviuintipaikka, tuuli puhalsi saaren takaa ja rannassa oli rauhallinen
aallokko. No, aina ei kaikkea tule ajatelleeksi loppuun asti ilmansuuntien ja
tuulen mukaan. Ehkä ensi kerralla.
Laskiaissunnuntaina
oltiinkin sitten kantapaikassamme Saaronniemen saukkojen Saukkorannassa. Ja koska
oli laskiainen, myynnissä oli myös hernekeittoa, kahvia ja laskiaispullia.
Paikka oli avoinna pidennetyllä aukioloajalla kello 21 asti. Tuuli lännestä
noin 8 m/sekunnissa ja aallot löivät rantakallioihin, joten aivan tyyni ei meri
tälläkään kertaa ollut. Kaksi saunaa oli lämpimänä, joten lauteilla riitti hyvin tilaa.
Rinkan
talviuimarit kulkivat viime talvena paikasta toiseen etsien sopivaa paikkaa,
jossa mahtuu lauteille lämmittelemään kylmän kylvyn jälkeen. Talviuintipaikat
ovat nykyisin hyvin suosittuja ja myös nuoret ovat ottaneet harrastuksen
omakseen. Talviuinti näyttää olevan kaikenikäisten suosiossa, saunanlauteilla
näkee jopa lapsia vanhempiensa kanssa ja yleisin ikärakenne näyttää olevan
20-80 vuotta, mutta ainakin Saukkorannassa joukossa on vanhaherra, joka taitaa
lähennellä 100 vuotta.
Mutta miksi ihmeessä ihminen haluaa rääkätä itseään menemällä kylmään veteen?
Talviuinnin
terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Kun ihminen
menee kylmään veteen, ihon lämpötila laskee, hengitys sekä sydämensyke
kiihtyvät ja verenpaine nousee. Jos kylmässä vedessä oleskellaan kastautumista
pidempään, hengitys ja syke alkavat hidastua ja verenpaine laskea.
Lisäksi nopea kylmäaltistus saa mielihyvähormonit liikkeelle: kortisolin ja
endorfiinin eritys lisääntyy. Kudosten jäähtyminen ja kortisoli yhdessä estävät
kiputuntemusta ja endorfiinit puolestaan saavat aikaan mielihyvän tuntemuksen. Moni reumaa
sairastava saa kipuihinsa helpotusta säännöllisellä kylmäuinnilla. Talviuinnin jälkeen ilta onkin mielihyvän
täyteinen ja yöuni rauhallista ja sikeää.
Voin tunnustaa:
ei sinne kylmään veteen meno koskaan ihan helppoa ole, mutta siihen tottuu.
Kesän jälkeen ensimmäinen kerta on aina vaikein ja pitkän tauon jälkeen vaatii
rohkeutta pakottaa itsensä. Tavallaan se on myös itsensä voittamista ja se
huikean hyvä olo kylmän pulahduksen jälkeen kestää tuntikausia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti