Pulleat pahkat polun varrella |
Teksti ja kuvat Kaija Virtanen
Tutustuminen
Sipoonkorven kansallispuistoon alkoi Byabäcken laaksosta. Alussa
leveä, kunnostettu polku ja vierellä kiemurteli äänekäs puro,
mikä peilasi itseään metsän synkkyyteen. Polun varren punainen
postilaatikko kutsui katsomaan sisälle. Metsänväelle oli postia,
ei meille. (Ponun perinnepostia Luontopolun varrella). Muurahaiset
olivat olleet ahkeria, sillä komeat keot kohosivat polun varrella.
Erilaiset pahkat koristivat koivujen runkoja. Erityisesti punaruskeat
olivat kuin kukkia.
Vaihdoimme
leveän polun kapeampaan syvemmälle metsään vievään polkuun.
Korpimaisuus muuttui sekametsäksi. Mustikat kukkivat marjasatoa
enteillen. Kallioisella alueella oli virallinen tulipaikka. Tuli
nuotioon, makkarat paistumaan ja nauttimaan. Näin yksi retkeilyn
kohokohdista oli saavutettu. Kallion reunalta löytyi näköalapaikka.
Kohtisuora jyrkänne huimasi, mutta katsoa piti etenkin, kun paikan
nimi on Halosen leiripaikka. Presidentti Halonen on
presidenttikaudellaan tuotu paikkaa katsomaan. Hieno paikka!
Tulipaikalla |
Polut polveilevat, kun
kuljemme eteenpäin. Oppaamme Timo-serkku, Järvenpään ladun
latulainen, tuntee maaston. Kostean ojan pohjalla kellaillee sammakon
poika. Löytyy hehkeä, kellanruskea Lapin suo ja myöhemmin pieni
järvi metsän keskellä. Puolivirallinen tulipaikka on järven
rannalla. Me paistamme loput makkarat toisten tekemällä tulella.
Kohtaamme
Kansallispuiston suojeluksessa olevan vanhan rakennuksen, Bergströmin torpan. Se on Museoviraston suojeluksessa.
Torpan pihapiirissä saa
mielikuvitus vauhtia, miten tämän talon asukkaat ovat eläneet.
Metsätorpan rakennukset ovat 1880-luvulta. niitä on vahvistettu ja
parannettu vuosien varrella. Ovi on lukittu. On tyytyminen ulkoapäin
katseluun ja ympäristön havainnointiin.
Ängesbölen,
2011 rakennettuun taukopaikkaan oli kerääntynyt lapsiperheitä ja
muita retkeilijöitä.
Katsoimme paikan palvelut, vessa, puuliiteri
ja tulipaikka.
Valkovuokkojen kaunistamaan polun vartta palaamme lähtöpaikalle.
Valkovuokkojen toukokuinen meri |
Valkovuokkojen kaunistamaan polun vartta palaamme lähtöpaikalle.
Näin
me, kaksi veljeä ja kaksi sisarta serkkuja keskenämme, tutustuimme
5 tunnin ajan pieneen osaan Sipoonkorven Kansallispuistoa toukokuun
alussa 2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti