11.8.2016

Retkellä Sipoonkorvessa

Pulleat pahkat polun varrella

Teksti ja kuvat Kaija Virtanen


Tutustuminen Sipoonkorven kansallispuistoon alkoi Byabäcken laaksosta. Alussa leveä, kunnostettu polku ja vierellä kiemurteli äänekäs puro, mikä peilasi itseään metsän synkkyyteen. Polun varren punainen postilaatikko kutsui katsomaan sisälle. Metsänväelle oli postia, ei meille. (Ponun perinnepostia Luontopolun varrella). Muurahaiset olivat olleet ahkeria, sillä komeat keot kohosivat polun varrella. Erilaiset pahkat koristivat koivujen runkoja. Erityisesti punaruskeat olivat kuin kukkia.


Vaihdoimme leveän polun kapeampaan syvemmälle metsään vievään polkuun. Korpimaisuus muuttui sekametsäksi. Mustikat kukkivat marjasatoa enteillen. Kallioisella alueella oli virallinen tulipaikka. Tuli nuotioon, makkarat paistumaan ja nauttimaan. Näin yksi retkeilyn kohokohdista oli saavutettu. Kallion reunalta löytyi näköalapaikka. Kohtisuora jyrkänne huimasi, mutta katsoa piti etenkin, kun paikan nimi on Halosen leiripaikka. Presidentti Halonen on presidenttikaudellaan tuotu paikkaa katsomaan. Hieno paikka!
Tulipaikalla

Polut polveilevat, kun kuljemme eteenpäin. Oppaamme Timo-serkku, Järvenpään ladun latulainen, tuntee maaston. Kostean ojan pohjalla kellaillee sammakon poika. Löytyy hehkeä, kellanruskea Lapin suo ja myöhemmin pieni järvi metsän keskellä. Puolivirallinen tulipaikka on järven rannalla. Me paistamme loput makkarat toisten tekemällä tulella.

Kohtaamme Kansallispuiston suojeluksessa olevan vanhan rakennuksen, Bergströmin torpan. Se on Museoviraston suojeluksessa.
Torpan pihapiirissä saa mielikuvitus vauhtia, miten tämän talon asukkaat ovat eläneet. Metsätorpan rakennukset ovat 1880-luvulta. niitä on vahvistettu ja parannettu vuosien varrella. Ovi on lukittu. On  tyytyminen ulkoapäin katseluun ja ympäristön havainnointiin.

Ängesbölen, 2011 rakennettuun taukopaikkaan oli kerääntynyt lapsiperheitä ja muita retkeilijöitä. 
Valkovuokkojen toukokuinen meri

Katsoimme paikan palvelut, vessa, puuliiteri ja tulipaikka. 
Valkovuokkojen kaunistamaan polun vartta palaamme lähtöpaikalle.

Näin me, kaksi veljeä ja kaksi sisarta serkkuja keskenämme, tutustuimme 5 tunnin ajan pieneen osaan Sipoonkorven Kansallispuistoa toukokuun alussa 2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti