Pyrähdys pyörällä rannikko-Ruotsin eli Roslagenin maisemissa

Teksti ja kuvat: Tarja Aittala

Ruotsi on pyöräilymaa. Lounaisessa Suomessa asustavana sinne on luonteva siirtyä pyöräilemään ainakin siinä vaiheessa, kun saaristotiekierrokset alkavat tuntua liian ruuhkaisilta ja Ahvenanmaan saaristokin lienee jokseenkin koluttu. Muutamiakin kertoja Ruotsin rannikolla pyöräilleenä, voin todeta pyöräretkeilyn onnistuvan siellä ihan yhtä hyvin kuin koti-Suomessakin. Joku voi toki todeta pakollisen laivamatkan hankaluudeksi, mutta kun siihen suhtautuu vain hieman pidempänä lossimatkana, voi se muodostua mukavaksikin lisukkeeksi ja vaihteluksi pyöräilylle.

Tässä bloggauksessa kerron minkälaisen kierroksen ehtii hyvin tekemään viidessä päivässä sen enempiä kilometrejä "suorittamatta" peruspyöräilykunnolla. Tähän kierrokseen sisältyy pyrähdys myös Ahvenanmaan pääsaarelle Fasta-Ålandiin. Kierrosta on mahdollista pidentää sekä Ruotsin että Ahvenanmaan puolilla maun mukaan. Pyörämatkoillani yövyn aina kuivien lakanoiden väleissä ja tästä kertomuksesta löydät muutaman esimerkin B&B-tyyppisistä yöpymispaikoista Roslagenin alueella.

Reittini kulki Raisiosta Naantalin satamaan, josta siirryin Finnlinesin uudella ropax-aluksella Kapellskäriin. Kapellskäristä jatkoin Norrtäljeen, sieltä Väddön saaren eteläosaan Björkölle. Kierros sieltä jatkui edelleen Grisslehamniin, josta lautalla Ahvenanmaan Eckeröön. Eckeröstä pyöräilin Maarianhaminaan ja "ruotsinlaivalla" Turkuun. Lopuksi pyöräilin Turusta kotiin. Yhteensä siis pyöräilyä viitenä päivänä ja neljä yöpymistä. Sää vaihteli kesäkuun lopulle ajoittuneesta reissusta puolipilvisestä aurinkoiseen, myrskyyn, kohtalaiseen tuuleen ja osuipa ajankohtaan myös erittäin helteistäkin ajokeliä. Sadevermeet olivat mukana, mutta niille käyttöä ei nyt ollut.

Reittini Ruotsin puolella.

Roslagen on Tukholman saaristoa

Roslagenin alue käsittää Tukholman saariston Ahvenanmeren puoleisen rannikon.  Roslagen kattaa neljä saaristokuntaa: Vaxholmin, Österråkerin, Norrtäljen ja Östhammarin. Alueen pienempiä paikkakuntia ovat mm. Öregrund, Österbybruk ja Grisslehamn. Roslagen on kesäasukkaiden suosimaa aluetta. Sieltä löytyy niin idyllistä maaseutua kuin rikkonaisia saariakin.

Alueen pyöräilyreittikartta kannattaa ehdottomasti hankkia. Karttoja myy esimerkiksi Sweden by bike ja tämän reissun alue sijoittuu kartalle Norra Roslagen. Olen Ruotsin pyöräilykarttani hankkinut em. nettikaupasta ja saanut ne aina luotettavasti kotiini.

Kustlinjen-pyöräreitti kulkee pitkin Roslagenia.

Lisätietoja:  Visit Roslagen Pyöräilykarttoja: Sweden by Bike    Startti: Naantalin satama - Kapellskär - Norrtälje (35 km)  Naantalin satamassa pitää olla hyvissä ajoin, koska lähtöselvitys sulkeutuu jo tuntia ennen laivan lähtöä. Satamassa oli enimmäkseen rekkoja, muutamia henkilöautoja ja yksi motoristi kahden pyöräilijän lisäksi. Pääsimme laivaan ennen rekkoja ja autokannella oli opastaja paikalla. Hyvä niin, koska tällä autokannella ei ollut mitään erityispaikkoja pyörille. Autokannet lastattiin myöhemmin tupaten täyteen - pääasiassa rekkoja.  

Odottelua Naantalin satamassa.

   Pyörät kannattaa aina kiinnittää kiinteästi johonkin soveltuvaan paikkaan autokannella. Pyörän pysymiseen paikoillaan pelkän jalan varassa ei kannata luottaa. Matka Naantalista Ahvenanmaan Långnäsin kautta Kapellskäriin kestää n. 8 tuntia. Olin varannut matkan ajaksi pienen hytin, joten siellä oli hyvä säilyttää pyörälaukut ja vaihtaa pyöräilyhousujen tilalle muunlaiset pöksyt. Rahtilaivalla matkan hintaan kuuluu aina ruokailu ja tällä aamupäivän lähdöllä syötiin niin lounasta kuin päivällistäkin. 
Rekkojen lastaaminen laivaan vei aikaa sen verran, että matkaan päästiin vasta noin tunti laivan alkuperäisestä lähtöajasta poiketen. Saavuimme kuitenkin aikataulun mukaan illansuussa Kapellskäriin ja täältä pyöräilimme Norrtäljeen ensimmäiseen majapaikkaamme n. 20 km. Menimme suoraa reittiä, mikä tarkoittaa E18-tien pientareella pyöräilyä. Reitti oli aika turvaton, koska tietä parannellaan ja menossa olevat tietyöt olivat kaventaneet kaistoja melko lailla. Rekkoja tuntui pyyhältävän ohitsemme aivan tajuton määrä, välissä lähes hihansuuta hipoen. E18-tien reunaan näyttää rakentuvan pyörätie ja toivottavasti seuraavan kerran ajelen sitä pitkin.  E18-tie muuttuu moottoriliikennetieksi n. 7-8 km ennen Norrtäljeä. Moottoriliikennetiellä ei saa pyöräillä ja pyöräreitti ohjaakin juuri ennen tien muuttumista vähän hiljaisemmalle reitille maalaismaisemaan.   Norrtäljessä majapaikkana oli Sven Fredriksson B&B,  jonka olen jo aiemmin havainnut hyväksi hinta-laatusuhteeltaan.  Kyseessä on 2-tasoinen rivitalohuoneisto, jonka alakerrassa isäntä itse asustaa. Sijainti on lyhyen kävelymatkan päästä keskustan alueelta. Jos majapaikkaan saapuu iltasella ja mielii vielä kaupungille syömään, kannattaa tarkistaa ravintoloiden aukioloajat. Olin juhannuksen jälkeisellä viikolla liikenteessä ja suurin osa varteenotettavista kuppiloista näytti menevän kiinni jo klo 22.00.   Norrtäljessä kannattaa ehdottomasti tehdä kaupunkikierros ja käydä turisti-infossa katsomassa löytyisikö matkaan soveltuvia karttoja, muita esitteitä tai kysellä reitin varrelle osuvista kohteista. Norrtäljessä löytyy niin vanhaa kuin uuttakin. Kaupunki perustettiin jo vuonna 1622. Vanha keskusta on rauhoitettu autoilta.  Turisti-info löytyy joen varrelta osoitteesta Lilla Brogatan 3B.  

Norrtäljen torilta löytyy vanha raatihuone.

  Lisätietoja:  
Finnlines, matkavaraukset Norrtäljen kunta Wikipediassa Norrtälje, Visitroslagen   Norrtälje - Gåsvik - Björkö, Väddö (45 km)    Kaupunkikierroksen jälkeen matka jatkui maaseutua pitkin kohti Gåsvikia, jossa ruokatauko ja sieltä seuraavaan majapaikkaan Väddön saaren eteläiseen osaan. Gåsvikissa sijaitsee Edbladin tehtaanmyymälä ja ainakin naisväki saattaa tuntea Edbladin korut. Tehtaanmyymälän yhteydessä on hyvä ravintola, jossa voi nauttia lounasta. Pyöräreittien varrelta kannattaa muutenkin tarkistaa etukäteen sopivat ruokapaikat, koska maaseudulla niitä ei kovin tiheässä ole. Jos sopivaa ruokapaikkaa ei ennen majapaikkaa löydy, niin Norrtäljessä kannattaa käydä ICA-kaupassa ostamassa evästä mukaan. 
Seuraava yö vietettiin Salnö Gårdissa, joka on vanha kartano ja toimii B&B-tyyppisenä majapaikkana ja tilauksesta juhla/kokouspaikkana. Reitille osui Barnens Ö - "lasten saari", joka on tunnettu lasten kesäleiripaikkana. Varoituskylttejä näkyi tien varrella "Barn koloni" ja itse askarreltuja liikennemerkkejä 50-aluerajoituksista.   Tämä pyöräetappi halkoi päällystettyjä kiemuraisia maaseututeitä. Väddön saarelle siirryttyä tie kulkee osin Väddön kanavan reunaa ja peltomaisemien sijaan vaihteluksi on mukava ihastella kimaltavaa vettäkin. Reitin varrelta aivan tien vierestä löytyy pieni satama-kahvila, jossa voi hetken hengähtää ja ihmetellä kanavan liikennettä. Salnö Gårdissa oli mukavan rauhallista. Alueelta löytyy luontopolku, jonka voi kiertää vaihteluksi pyöräilylle. Mikäli majoittuva haluaa iltasella ruokaa, kannattaa sitä tiedustella etukäteen. Tiloista löytyy toimiva keittiö, joten iltasyömistä on mahdollisuus myös itse puuhata. 

Salnö Gård -kartanon B&B-majoitus.

   Lisätietoja:  Edblad, tehtaanmyymälä ja ravintola Gåsvikissa Salnö Gård Barnens Ö
Björkö, Väddö - Älmsta - Grisslehamn (32 km)
Salnö Gårdilla syödyn aamupalan jälkeen laukut pyörien päälle ja menoksi kohti Grisslehamnin "kalastajakylää". Reitin alku poljettiin muutamia kilometrejä samaa reittiä mistä kohteeseen saavuttiinkin: ohi Barnens Ö:n, lasten kesäleirien ja vilkasta menoa näytti pihoilla aamupäivän aikaan jo olevankin. Älmstan kylässä voi pitää taukoa ja jäädä odottamaan vaikka Älmstaa halkovan Väddön kanavan läppäsillan avautumista. Kanavan lähituntumasta löytyy käymiskokemuksen arvoinen kreikkalainen ravintola Zorbas ja ICA-kauppakin pienen matkan päästä ohi Zorbas-ravintolan. 

Väddön kanava, Älmstan avattava läppäsilta.

Kanavalla vietetyn pienen tauon jälkeen jatkoimme kohti Grisslehamnia vievää reittiä. Älmstasta vähän matkaa Grisslehamnin suuntaan löytyy Väddö Gårdsmejeri, jossa voi nauttia vaikka jäätelöllä täytettyjä lettuja. Tällä kertaa tosin saimme letut ilman jäätelöä, mutta hillon ja kermavaahdon ryydittäminä ne menivät vauhdilla alas.  

Heja Sverige! Herkutteluhetkiä tauolla.

 
Pyöräreitteinä Älmstasta Grisslehamniin voi polkea pitkulaisen Väddön kanavan molemmin puolin. Kummallakin puolella kanavaa on näkymät omanlaisensa. Tällä kertaa poljettiin Väddön kanavan itäistä puolta. Siinäkin on kaksi vaihtoehtoa: toinen kulkee hiekkaisia pikkuteitä pitkin ja toinen päällystettyä ja vilkasliikenteistä tienpiennarta. Valitsimme päällystetyn vaihtoehdon lähinnä sen vuoksi, että saapuisimme Grisslehamniin ajoissa. Ajopäivälle osui myös helteinen keli, aamupäivän aikana lämpötila alkoi nopeasti kivuta kohti 28 asteeseen. Seuraavan päivän aamuna oli tarkoitus siirtyä lautalla Ahvenanmaalle ja pitihän sitä ehtiä nauttimaan kalastajakylän tunnelmasta.Päällystetty reittimme kulki Väddön kanavan myötäisesti ja aukeimmilla paikoilla kanavalta puhaltava kohtalainen tuuli antoi hieman apuja takasivusuunnasta matkantekoon.   Grisslehamniin saavuttiin alkuiltapäivästä ja poikkesimme ennen majapaikkaan menoa satamassa lounastamassa. Satama on kesäaikaan vilkas, erityisesti Eckerö Linjenin laivan saapuessa ja lähtiessä. Satamasta löytyy niin jäätelöä, kalatuotteita kuin lounastakin. Grisslehamnin ehkä pakollinen nähtävyys on myös taiteilija Albert Engströmin ateljee-museo, joka löytyy tien varrelta vähän ennen Grisslehamnin keskustaa. Käymisen arvoinen, ehdottomasti. 

Kalastusaluksia Grisslehamnin satamassa.

   Majapaikka Grisslehamnissa oli Pensionat Solgården, joka löytyy keskeiseltä paikalta, läheltä ICA-kauppaa. Vanhasta päärakennuksesta löytyy vanhaa kunnioittaen sisustettuja persoonallisia huoneita ja pihapiiristä myös yöpymismökkejä. Paikka tuntui olevan melko suosittu, johtuen varmaan osaksi siitä, että kylän toinen pensionaatti oli jostain syystä suljettu.  

Pensionat Solgården Grisslehamnissa.

   Lisätietoja:   Älmsta Wikipediassa Restaurang Zorbas ÄlmstaVäddö Gårdsmejeri Albert Engström atelje Pensionat Solgården   Grisslehamn - Eckerö, Fasta-Åland - Maarianhamina (40 km)  Aamupalan jälkeen taas laukut pyörien päälle ja lyhyt pyöräily satamaan. Edeltävänä päivänä puhaltanut tuuli oli aamuyön aikana yltynyt myrskyksi ja vettäkin tihutteli hieman. Eckerö Linjenin m/s Rospiggen aluksella olikin tuulen johdosta pienoisia haasteita kiinnittyä laituriin. Laivaan ajettaessa autokannella ohjeistettiin heti kiinnittämään pyörät laivan kylkiin, koska tiedossa oli kovaa sivutuulta ja keinuttelua parisen tuntia kestävän merimatkan aikana. Tuuli puhalsi puuskissa lähes 19 m/s sivuttain, joten kyllähän se jonkin verran keikuttelikin.   

Eckerö Linjenin m/s Rospiggen vihdoin laiturissa.

  Eckeröön saavuttiin myrskystä huolimatta ongelmitta ja siitä matka jatkui kohti Maarianhaminaa. Eckeröstä Maarianhaminaan voi polkea kahta eri reittiä: merkittyä kiemurtelevaa pyöräreittiä maaseutumaisemissa tai sitten suorinta tietä 1-tien piennarta. Tällä kertaa valitsimme suorimman reitin: tuuli puhalsi edelleen kovaa milloin sivusta vastaan ja milloin taas takasivusta myötäiseen. Onneksi ei satanut.   Maarianhaminaan saavuttiin myöhemmin iltapäivällä. Maarianhaminassa on paljon nähtävää ja tekemistä. Käymisen arvoisena pidän ainakin Pommern-laivaa ja Ahvenanmaan merimuseota, jotka  löytyvät läntisen sataman (se minne ruotsinlaivat saapuvat) kupeesta. Jos ei museolle ole aikaa, kannattaa pyöräillä itäsataman puolelle merikortteliin nauttimaan jäätelöä ja nuuhkimaan tunnelmia siellä. Majapaikkana oli hotelli Esplanadin pihapiiristä löytyvä huoneisto (apartment), jonka pesukoneessa puhdistuivat kätevästi hikiset pyöräilyvarusteet.  

Kappeli Maarianhaminan merikorttelissa.

   Lisätietoja:   Ahvenanmaan tiekartta 
Ahvenanmaan merenkulkumuseoAhvenanmaan merikortteli, Sjökvarteret Eckerö Linjen Ahvenanmaa, varaukset   Ympyrä sulkeutuu: Maarianhamina - Turku - Raisio (14 km)  Laivat lähtevät Maarianhaminasta Turkua kohti iltapäivällä, joten kaupunkia on aikaa tutkia vielä aamupäivä. Jos ei ole ennen maistanut Ahvenanmaan pannukakkua, Ålands pannkakaa, kannattaa se käydä nauttimassa esimerkiksi idyllisessä leipomo-kahvila Bagarstuganissa (Ekonomiegatan 2). Myrskytuuli oli nyt lientynyt kohtalaiseksi ja laivat pääsivät ongelmitta Maarianhaminaan. Olimme ajoissa satamassa ja pääsimme seuraamaan kahden eri varustamon kahden eri laivan saapumis- ja lähtöseremonioita. Turkuun saavuttiin illansuussa ja reissu alkoi olla sitä myötä taputeltu.    Reitin pidennysmahdollisuuksia  Ruotsin puolella voisi pyöräreitin ohjailla menemään eteläistä Roslagenia mm. kesäkaupunki Vaxholmin kautta Tukholmaan. Tukholmassa onnistuu pyöräily hyvin ja itse olen siellä ottanut kohteeksi Djurgårdenin saaren, missä liikenne ei ehkä ole niin hektistä kuin itse ytimessä. Djurgårdenin saarelta löytyy käymisen arvoisina paikkoina mm. Abba-museo, Vasa-laivamuseo ja Skansen. Koko saari on mahdollista pyöräillä ympäri. Museokierroksen jälkeen voi yöpyä jossain mukavassa paikassa ja lähteä aamu-/iltalaivalla kohti Turkua. Tukholman saaristossa on erittäin kattava yhteysalusverkko ja aluksiin otetaan mukaan myös polkupyöriä. Jos vaikka epäilyttää ajo Tukholman keskustaan, niin esimerkiksi Vaxholmista voi hypätä yhteysaluksen kyytiin pyörän kanssa ja näinkin pääsee keskelle Tukholmaa kätevästi.  Ahvenanmaalla voisi Eckeröstä polkea saaren pohjoispuolelle Getaan, sieltä Kastelholmaan ja Långnäsiin. Långnäsistä voi hypätä sitten vaikka Naantaliin matkaavan rahtilaivan kyytiin. Getassa on nähtävyydet lähinnä luonnossa: kallioita ja luolia, Kastelholmassa linna ja sen läheisyydestä löytyvässä vierassatamassa voi käydä nauttimassa pullakahvit ja katsella veneitä. Noin esimerkiksi ja kuka mistäkin pitää.   Kiitos, jos luit tähän asti. Jos et ole ennen kokeillut miltä aktiivilomailu pyörän selässä tuntuu, toivottavasti sait kipinän ja hyppäät satulaan.   

Kissakaverit kiittävät, kun ajellaan varovaisesti. Myös pyörällä.

  Lisätietoja:  Pyöräily Tukholmassa, kaupungin verkkosivutPyörätiekarttaTukholman pohjoisosa
Pyörätiekartta Tukholman eteläosa     



   

        

Saarihyppelyä satulasta viiden päivän kierroksella

Teksti ja kuvat Tarja Aittala

Tein omatoimisen pyöräretken Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristossa heinäkuussa. Olen jäänyt ”koukkuun” näihin saaristopyöräilyihin. Tutuksi on eri reissuilla Turunmaan ja Ahvenanmaan saariston reittien lisäksi tullut myös osa Ruotsin rannikkoa. Saaristokokemustani on kartuttanut myös veneily. Veneillessäkin mukana on kulkenut pyörä, jolla on saanut venereissullekin uusia ulottuvuuksia.

Kirjoitan toteutuneesta reissusta ajatuksella antaa vinkkejä niille, jotka suunnittelevat omatoimista pyöräretkeä saaristoon tai miettivät reittivaihtoehtoja. Saariston hyvä yhteysalusliikenne ja lossit mahdollistavat lyhyenkin ajan puitteissa toteutettavan pyöräretken. Majoituksessakin löytyy reiteillä vaihtoehtoja maun mukaan. Omilla reissuillani majoitun mieluusti paikkoihin, jotka tarjoavat yösijan ja puhtaiden liinavaatteiden lisäksi aamiaista. Olen maininnut tällä reissulla käyttämäni majoitus- ja ruokailupaikat.

Retket ajan 21-vaihteisella hybridipyörällä, joka on minua usean vuoden jo palvellut ja soveltuu mielestäni hyvin niin retki-, kaupunki- kuin lenkkipyöräksi. Keskinopeus pyöräreissuilla on vaihdellut 16-20 km/h:n välillä. Taakkaa on mukana ollut takalaukuissa 10-12 kg. Hyvää matkaseuraa ei sovi unohtaa, eli mukana on polkenut myös pyöräilystä ja saaristosta kiinnostunut matkatoveri.

Reitti kokonaisuudessaan: Raisio -Naantali – Kustavi – Brändö – Vårdö – Jomala – Långnäs – Kökar – Korppoo – Nauvo – Hanka - Airismaa - Aaslaluoto - Rymättylä – Naantali – Raisio.

1. päivä, ympyrä avautuu: Raisiosta Brändön Björnholmaan.
Majoitus hotelli Gullvivanissa. Reitillä vesibussi, lossi ja yhteysalus. Pyöräilyä 45,5 km.

Retki starttasi aamutuimaan tavoitteena ehtiä Naantalista päivän ensimmäiseen vesibussivuoroon. Vesibussi m/s Aavatar liikennöi jo kolmatta kesää Naantalista Kustavin Kivimaan laiturille saakka. Vesibussi pysähtyy Merimaskussa, Velkuan Teersalossa, Taivassalon Hakkeenpäässä ja Kustavin Parattulassa. Pyörällä kulkijan kannattaa varata paikka ja etappi etukäteen, koska veneen takaosa on pyöriä varten aika rajoitettu. Osan matkaa halusin mennä vesibussilla, jotta ehdin iltaan mennessä Brändön saarelle. (Eräällä aiemmalla reissullani olen polkenut kotoa Kustaviin, jossa sitten myös yövyin.) Vesibussin yksi reittiväli maksoi 5 € ja pyörästä meni saman verran 5 €. Parattulaan asti matka kustansi 25 €.

Vesibussikyytiä pyörälle m/s Aavattarella.

Vesibussimatka sujui hyvin aurinkoisessa säässä. Aluksella oli myynnissä kylmiä ja kuumia juomia, myös wc löytyi. Kyydistä poistuttiin Parattulan laiturissa. Sen läheisyydessä sijaitsee Peterzenin vierassatama, jossa mm. kahvila ja tuotemyyntiä. Parattulasta pääsee Kustavin keskustaan kahta reittiä. Oma reittini kulki aluksi hiljaisempaa tietä maalaismaisemia ihaillen. Viitisen kilometriä piti ajaa vilkkaamman Kustaviin vievän ”päätien” reunassa.

Kustavin keskustassa oli vilskettä, kun ajankohtaan osui Volter Kilpi -viikko. Olin varannut aikaa lounaalle ennen siirtymistä lossilla Vartsalan saarelle. Onneksi oli aikaa, koska lounasannoksen odottaminen keskustan suositussa the Grill-ravintolassa kesti tunnin verran! ”Pitkästä lounaasta” johtuen vähemmän jäi aikaa sitten keskustan menon ihmettelylle.

Lounaan jälkeen matka jatkui Vartsalan lossille. Lossirantaan on keskustasta lyhyt matka, noin vartin pyöräily. Lossin aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen huomioiden jatkoyhteys. Ja mielellään valita se aikaisemmin lähtevä lossi. Lossi tuli täyteen eikä kaikki autot edes mahtuneet kyytiin. Pyöräilijöitä ei tullut lossille muita meidän kahden lisäksi.

Vartsalan saarelta poljettiin rauhallista tietä pitkin Vuosnaisiiin, josta matka jatkui yhteysaluksella Ahvenanmaan Brändön saarelle Åvaan. Vuosnaisista löytyy mm. Vuosnaisten Meriasema, jossa kahvila ja ruokaakin tarjolla. Lauttarantaan kannattaa siirtyä hyvissä ajoin. Yhteysalukselta havaitaan pyöräilijät ja rahastaja tulee perimään maksun. Matkustajamaksu oli 3 € ja pyörä saman verran 3 €. Maksu maksetaan siirryttäessä ja poistuttaessa Ahvenanmaalla. Takavuosina pyörämatkailija maksoi könttäsumman ja sai eräänlaisen ”festarirannekkeen”. Tämä oikeutti käyttämään Ahvenanmaan yhteysaluksia koko kauden ajan. Toiset ovat käytännöt nykyään.

Maksun jälkeen siirryttiin yhteysalukseen. Yleensä pyörät sijoitetaan yhteysaluksen reunoille. Henkilökunta kertoo tarkemmin minne, mutta parempi varmistaa, jos on epävarma mihin pyöränsä voi laittaa. Mukaan kannattaa ottaa kiinnitysliina tai vastaava, jolla pyörän saa pysymään paikoillaan. Autot tulevat pyörän välittömään läheisyyteen. Matka saattaa olla ”kuoppainen”, joten pyörän paikallaan pysymiseen ilman kiinnitystä ei kannata luottaa. Joissakin yhteysaluksissa on kiinnitysliinoja paikoillaan, mutta ei välttämättä kaikissa.

Vuosnaisten ja Åvan reitillä kulkeva yhteysalus m/s Viggen on melko iso ja siellä on kahvila. Matka Brändön Åvaan sujui reippaasti. Yhteysalukselta poistuvat yleensä ensin autot ja viimeisenä pyöräilijät. Pyöräiljän kannattaa muutenkin odottaa sen verran, että poistumisruuhka on satamasta rauhoittunut. Åvasta jatkettiin Björnholmaan. Lauttarannasta lähtiessä reitin varrella on alussa muutama kilometri metsää, mutta kohta jo aukeaa merimaisena ja kulku sujuu pengerteitä pitkin maisemia ihaillen.

Pengertiet yhdistävät Brändön saaria.

Illansuussa saavuttiin ensimmäiseen majapaikkaan Björnholmassa. Hotelli Gullvivanissa on huoneissa minikeittiö, joten tarvittaessa saa itse tehtyä iltasyömistä. Illastimme kuitenkin hotellin ravintolassa. Annoksen odottamiseen meni täälläkin reilun tunnin verran. Ravintolassa oli kohtuupaljon asiakkaita, mutta yksi tarjoilija-vastaanottovirkailija-monitoiminainen. Ruoka maistui, kun se vihdoin tuli. Hinta-laatusuhdekin oli kohdallaan. Harmitti kuitenkin, että ympäristöön tutustumiselle ei jäänyt aikaa. Seuraavana päivänä kun odotti aikainen herätys ja lähtö eteenpäin.

Lisätietoa:

m/s Aavatar
Kustavin kunta, nähtävyydet
Peterzens, vierasvenesatama ym.
Vartsalan lossi
Vuosnaisten Meriasema, kahvila, majoitusta ym.
Ålandstrafiken, Pohjoinen linja Osnäs (Vuosnainen) – Åva

2. päivä: Brändön Björnholmasta Hummelvikiin Vårdössä ja sieltä Jomalaan. Majoitus Brobacka Gästhemissä. Reitillä yhteysalus ja lossi. Pyöräilyä 48,5 km.

Hyvin nukutun yön ja hotellin tarjoaman maittavan aamupalan jälkeen laukut paikoilleen ja kohti Brändön Torsholman lauttasatamaa. Tämä reitti on mielestäni Brändön saariston parhaimmistoa ja paras hetki sen ajamiseen ehdottomasti aikainen aamu. Aurinko alkaa luomaan lämmittäviä säteitä, lokit kirkuvat ja meri tuoksuu. Merimaisemaan en ainakaan itse tunnu koskaan kyllästyvän ja tällä reitillä siitä saa nauttia. Kannattaa varata vähän extra-aikaa, jotta ehtii myös pysähtyä ottamaan kuvamuistoja.

Torsholman lauttasatamassa siirryttiin yhteysalus m/s Knipaniin. Alus pysähtyy mm. Brändön kuntaan kuuluvan Lappon saarella. Yhteysaluksen henkilökunta kysyi mihin on matkalla ja neuvoi minne pyörät laitetaan. Maksua ei tässä otettu, koska se oli jo edeltävänä päivänä maksettu. Yhteysalus m/s Knipan ei ole kovin iso eikä siellä ole kahviota. Automaatista voi ostaa kuumia ja kylmiä juomia, eli kolikoita kannattaa varata. Teilin ylitys sujui maisemia katsellen ja kokemuksia vaihtaen Torsholmasta mukaan tulleen pyöräretkeläisen kanssa. Hän oli yöpynyt leirintäalueella, joten sellainenkin Brändön saarelta löytyy. Vårdön Hummelvikissa jälleen satulaan ja reissu jatkui Vårdön kirkon kautta kohti Töftön saarta ja seuraavaa lossia. Hummelvikistä voi suunnata myös Myrskyluodon Maijan maisemien saarelle Simskälaan. Simskälalle ja sieltä pois vie oma lauttansa.

Pysähdyimme Vårdön kirkolla ja kävimme katsomassa vanhaa saaristokirkkoa. Saaristokirkot ovat vähän erilaisia kuin mantereen kirkot, niitä kannattaa poiketa katsomassa. Kirkkoa oli ihmettelemässä muitakin pyöräilijöitä ja autolla kulkijoita. Kirkolta taas satulaan ja kumpuilevaa maaseutua katsellen Vargatan kylän läpi kohti Töftön lossia. Lossilla siirryttiin Prästön (Bomarsundin) puolelle. 

Postilaatikkotaidetta Vargatan kylässä.

Yksityiskohta edellisestä.

Sundin kuntaan kuuluvalla Bomarsundilla on paljon Krimin sodan aikaista nähtävää, mm. linnoituksen raunioita, tykkejä, usean uskontokunnan hautausmaa. Emme pysähtyneet tällä kertaa katsomaan näitä, koska ne on jo useamman kerran otettu haltuun. Ehkä mieleenjäävin noista paikoista on ollut usean uskontokunnan hautausmaa, jonne on haudattu Krimin sodassa kaatuneita. Hautausmaalle on opastus ennen Bomarsundille vievää siltaa tien oikealla puolella, joten kannattaa seurata viittoja. 

Bomarsund on hyvä taukopaikka ja yllättäen siellä oivaa thai-ruokaa tarjoilee päätien vieressä, vähän linnoitusraunioista eteenpäin Furulundsgården Cate & Restaurang. Bomarsundilta löytyy myös Putte’s Camping, jossa jollain vastaavalla reissulla yövyttiin pienessä yöpymismökissä.
Tauon jälkeen pyöräilimme 2-tien reunaa ja sen vieressä olevaa pyörätietä pitkin kohti Kastelholmaa. Pyörätie on ollut hyvä ratkaisu, koska pyöräilijöitä saarella suhahtelee melko paljon. Olen pari kertaa polkenut reitin ilman sitä ja nyt tuntui meno kyllä paljon turvallisemmalta. 

Kastelholmalla kannattaa pysähtyä. Nähtävyyksistä täältä löytyy Kastelholman linnan lisäksi kotiseutumuseo Jan Karlsgården lampaineen, vankilamuseo ja julkkiskokki Michael Björklundin perustama ravintola Smakbyn. Jos haluaa katsella veneitä, niin voi pyöräillä lähistöltä löytyvään Kastelholman vierassatamaan. Sinne pääsee myös kävelemällä polkua pitkin, joka lähtee kotiseutumuseon tyylimyllyjen takaa. Satamassa on pieni kahvila ja hyvällä tuurilla voi ostaa savukalaakin. Tällä pysähdyksellä tyydyttiin jäätelön nauttimiseen. Suosittelen Kastelholman linnan opastettua (myös suomeksi) kierrosta, jolloin alueesta kuulee vähän muutakin tietoa ja oppaalta kannattaa aina kysellä lisää – älä unohda kysyä Ahvenanmaan noitavainoista, jos opas ei siitä kerro.

Kastelholman jälkeen kohti Godbyn kylää, reitille osuu Färjsundetin ylittävä silta ja sen jälkeen hikinen nousu kohti Uffe på Berget -kahvilan kukkulaa. Kukkulan päällä kannattaa pysähtyä ja pyöräilyn vastapainoksi voi kavuta näkötorniin 2 €:n maksua vastaan. Ilman torniakin näköalat ovat hulppeat.

Näkymä Färjsundetille.

Godbyn keskustassa pysähdyttin kauppaan hakemaan illaksi vähän syömistä. Godbystä löytyy hyvin varustettu ”monitoimikauppa” K-Supermarket Mattsson's. Keskustassa on myös huoltamo, jossa voi tarkistaa vaikka pyörän ilmanpaineet. Yöpymispaikkaan ei Godbystä ollut enää kuin muutama kilometri ja kerrankin saavuttiin paikkaan ajoissa. Majoituspaikkamme Brobacka Gästhem on toiminut parisen vuotta ja on ehdottomasti käymisen arvoinen! Sieltä löytyy myös kahvila ja pieni sisustuspuoti. Huomioitavaa on, että kahvila on auki klo 18 asti. Rakennus on sisustettu kodikkaasti ja vanhalle talolle sopivaan tyyliin, yhteiset tilat ovat valoiset ja siistit. Rakennuksen takana on puutarha, grillatakin voi ja käydä vaikka soutelemassa. Huone sijaitsi yläkerrassa, joten vähän kipuamista ja kantamista vaihteeksi. Huoneen hintaan sisältyi myös itselämmitettävä sauna, joka on ehdottomasti luksusta pyöräilijälle. Olimme ensimmäiset saunojat, joten saunan lämmitys osui kohdalle. Lämmitykseen meni lähes tunti, mutta saunakokemus oli sen arvoinen. Seuraavana aamuna oli taas aikainen lähtö ja vaikka aamupala ei ollut täysin valmiina ilmoitettuun klo-aikaan mennessä, annan ehdottomat suositukset tälle majoituspaikalle. 

Brobacka Gästhem kuvattuna puutarhan puolelta. Kahvilaan vihreästä ovesta.

Lisätietoa:

Ålandstrafiken, Pohjoinen linja Hummelvik-Torsholma 

Vårdön kunta

Vårdö, Simskälan saari 
Bomarsundin linnoitus, Visitaland 
Bomarsundin linnoitus, Retkipaikka
Furulundsgården cafe och restaurang
K-Supermarket Mattsson's
Brobacka Gästhem 

3. päivä: Jomalabyn, Önningebyn, Lemlandin ja Lumparlandin kautta Långnäsiin. Aluksella Kökariin. Majoitus Antons Gästhem.
Reitillä avattava silta ja yhteysalus. Pyöräilyä 49 km.

Brobacka Gästhem sijaitsee pyöräreitin varrella, josta matkaa voi edetä Långnäsiä kohti joko Nya Godbyvägenin kautta tai hiljaisempaa reittiä Jomalaby-Önningebyn kautta. Valitsimme hiljaisemman reitin edetäksemme kohti Långnäsin lauttasatamaa. Poljimme hyväkuntoisella ja rauhallisella reitillä maalaismaisemassa. Önningeby on ”taiteilijakylä”, jonka keskustasta löytyy myös museo. Poljimme kylän läpi sen verran aikaisin, ettei museo ollut vielä auki. Tämä oli mukava reitti ennen siirtymistä taas isommalle 3-tielle. Maarianhaminasta Lemströmin kanavalle johtavan 3-tien vieressä kulkee pyörätie. Lemströmin kanavan ylittävä silta on tasatunnein auki 10 min, jotta korkeammilla mastoilla varustetut veneet pääsevät siirtymään kanavaa pitkin. Kanavalla kannattaa pitää tauko, katsella kanavaa pitkin lipuvia veneitä ja tutustua kanavan historiasta kertoviin opastauluihin.

Kanavalta jatkoimme matkaa pyöräillen nyt 3-tien reunassa. Pellasin laivanvarustajan kotimuseossa Granbodassa kannattaa poiketa, jos on aikaa. Olen aiemmin siellä käynyt, viihtyisä paikka, pihapiirissä myös kirpputori ja pieni kahvila. Reitin varrelta löytyy Amalian B&B:n pihasta viime vuonna toimintansa aloittanut Amalian limonaditehdas. Pitihän siinä pysähtyä maistamaan paikallista limpparia! Valikoimassa löytyy. Raparperi-seljankukkalimonadi pirskahteli suussa mukavan raikkaasti ilman sokerishokkia. Ennen Långnäsin lauttasatamaa on mahdollisuus vielä poiketa Klemetsbyssä kirkolle ja kauppaan, jos aika antaa myöden.

Limonadipuodissa riittää valikoimaa.

Långnäs on kohtuuiso lauttasatama, jossa pysähtyvät myös isommat laivat. Hyvien opasteiden avulla löytää oman ramppinsa helposti. Kökariin kuljetti m/s Skiftet, joka on taas vähän isompia aluksia, mm. kahvila löytyy. Alus pysähtyy aika monella saarella, esimerkiksi Överössä, josta voi siirtyä pyöräilemään Föglön saarille – tämän reitin olen aiemmin pyöräillyt ja on mielestäni sekin mukava vaihtoehto. Föglössä yöpyä kannattaa esimerkiksi Degerbyn kylässä sijaitsevassa Enighetenissä (vanha käräjätalo).

Taakse jäänyt Fasta Åland.

Kökarin lauttaranta.

Saaristoluontoa Kökarissa.

Kökarin lauttarannasta siirryimme reilun 3 km:n päässä sijaitsevaan Antons Gästhemiin. Paikka täyttyi iltaan mennessä. Antons ei tarjoa aamupalaa. Tiloista löytyy yhteiskeittiö, jossa aamupalaa voi kokata itse. Aamiaista tarjoaa myös lähistöltä löytyvä Sandvik Gästhamn & Camping, keskustassa Karlbyssä sijaitseva hotelli Brudhäll ja sen välittömästä läheisyydestä löytyvä saaristolaisleipomo-kahvila Skärgårdsbröd. Leipomossa saa myös lounasta, suosittelen poikkeamaan. Antons Gästhem on suosittu paikka ja perustettu jo 1980-luvun puolivälissä. Paikka on siisti, mutta kaipaisi ainakin jonkun rakennuksen osalta pientä saneerausta. En voi suositella paikkaa astmaatikoille tai muuten hengitysongelmia/nuhaa herkästi saaville.

Kökarissa on pienestä koostaan huolimatta paljon nähtävää. Hamnössä sijaitsevassa Pyhän Annan kirkossa ja sen kupeessa olevassa fransiskaanikappelissa kannattaa käydä. Karlbyn keskustasta voi jatkaa saaren toiseen reunaan Hellsölle ja matkalla voi pysähtyä ihmettelemään saaren sähkötuotannosta vastaavaa tuulimyllyä. Löytyypä matkan varrelta myös pieni museokin. Hellsössä on vierasvenesatama, muutamia yöpymismökkejä ja ravintola Havspaviljongen. Täällä käynnistäni on jonkun verran aikaa, mutta veneessä ja yöpymismökissäkin on tullut siellä yövyttyä. Karlbystä tehdään retkiä Källskäriin, ”kreivin saarelle”, josta löytyy mielenkiintoinen luonnonmuodostelma Källskärin kannu. Retkeä voi tiedustella esimerkiksi hotelli Brudhällistä. Saarelle pääsee vain suotuisen sään vallitessa. Kovin tuulisella kelillä sinne ei lähdetä. Jos mielii historian havinaan luontopoluille, Antons Gästhemin läheisyydestä lähtee Kalenin luontopolku. Polun varrella kipuat saaren korkeimpaan kohtaan ja havaitset muinaisjäännöksiä. Poluista on tehty kartta, jota voi tiedustella paikallisista yrityksistä tai kunnan toimistosta. 

Pyhän Annan kirkko, Hamnö, Kökar.

Illastimme hotelli Brudhällin ravintolassa. Ravintolassa oli luonnollisesti ruuhkaa, hotellin yhteydessä kiinteästi sijaitseva vierasvenesatama oli lähes täynnä ja toi sinne asiakkaita. Näkyipä hotellin pihassa tilausbussikin. Pienen odottelun jälkeen pääsimme kuitenkin aterioimaan. Hinnat olivat muutaman vuoden takaisesta käynnistä nousseet. Ruokalista ei järin pitkä ollut eikä muuntelua annoksiin saanut, koska tarjoilijan mukaan kokit olivat kovin kiireisiä. Korkean sesongin riemuja, nämäkin.

Hotelli Brudhäll (punainen rakennus) ja vierasvenesatama.

Lisätietoa:

Ålandstrafiken, Eteläinen linja Långnäs-Galtby
Önningebyn taiteilijasiirtokunta, Wikipedia 
Skeppargården Pellas, laivanvarustajan kotimuseo, Lemlandin Granboda 
Amalias Limonadfabrik
Antons Gästhem
Hotel Brudhäll 
Skärgårdsbröd, leipomo ja kahvila 
Kökarin kunta 
Kökarin Pyhän Annan kirkko, Wikipedia 
Kökarin luontopolut 
Källskär, Kreivin saari 
Sandvik Gästhamn och Camping 

4. päivä: Kökarista aluksella Korppoon Galtbyhyn. Lauttasamatasta Nauvon Grännäsiin. Majoitus Grännäs B&B. Reitillä yhteysalus ja lossi. Pyöräilyä 31 km.

Kökarin lauttarannasta jatkettiin yhteysaluksella Korppoon Galtbyhyn. Sinne kuljetti m/s Gudingen, joka on m/s Skiftetin sisaralus. Merimaisemia ihaillessa tuli taivaanrannassa myös nähtyä tummaa uhkuva sadepilvi ja trombiputki siitä alas. Onneksi ei osunut kohdalle. Alus saapui aikataulussa Galtbyhyn, josta jatkoimme Grännäsiä kohti. Galtbysta on lyhyt matka Korppoon keskustaan, jossa voi pitää ruokataukoa ennen keskustaa sijaisevan vierasvenesatama Verkanin yhteydessä sijaitsevassa Restaurang Buffalossa tai keskustassa olevassa Hjalmars-ravintolassa. Molemmista saa hyvää ruokaa, Buffalo on erityisesti tunnettu hyvistä ribseistään. Keskustassa löytyy myös hyvä kauppa. Kirkossa kannattaa myös poiketa, jos aika antaa myöden.

Jätimme tällä kertaa Korppoossa käynnin. Ehdimme sopivasti Nauvon lossille ja matkaseuraksi saimme 6-henkisen maantiepyörillä liikkeellä olevan joukkueen. Joku heistä hihkui onnesta, kun myötäisen tuulen saattamana oli nopeus heillä ollut jopa 30 km/tunti. Toista se on meillä retkipyöräläisillä. No, matkahan ei tapa, vaan se vauhti – tavataan sanoa.

Grännäs B&B sijaitsee sopivasti reitin varrella, vajaa pari kilometriä päätieltä ja sukelletaan maalaisidylliin. Grännäsiin ohjaa päätieltä parikin kylttiä: toinen vie Camping-paikkaan ja toinen hotellille/B&B-paikkaan. B&B on osa hotelli Stallbackenia, joka on rakennettu vanhaan kivinavettaan. Pihapiirissä olevassa Pehtoorin talossa sijaisee ”peti ja puuro” -huoneita sekä ylä- että alakerrassa. Hotellin yhteydessä toimii ravintola, jossa voi nautiskella jälleen kerran hyvästä ruoasta. Mikäli aika antaa myöden, kannattaa kokeilla hintaan kuuluvaa saunaa – sieltä löytyy ”aitokiuas”. Uimarannalle pitää kävellä saunalta lähtevää polkua ja vähän matkaa pyöräiltyä soratietä pitkin. Vinkkaan myös, että herkkäunisten kannattaa varustautua korvatulpilla, koska vanhan talon äänieristys ei ole sieltä parhaimmasta päästä.

Grännäs B&B Pehtoorin talossa.

Lisätietoa:

Ravintola Buffalo ja vierasvenesatama Verkan
Hjalmar’s restaurant och pub
Korppoon nähtävyydet, Paraisten kaupunki 
Hotel Stallbacken ja Grännäs B&B

5. päivä, ympyrä sulkeutuu: Nauvosta aluksella Hankaan. Airismaan, Aaslaluodon, Rymättylän, Luonnonmaan ja Naantalin kautta Raisioon.
Reitillä yhteysalus ja lossi. Pyöräilyä 53 km.

Viimeinen retkipäivä alkoi Grännäsistä viitisen kilometriä Nauvon keskustaan polkien. Koska Nauvon kirkossa ei ole tullut käytyä, piti myös siellä poiketa. Nauvon torilla joimme kahvit ja katselimme torivilinää. Siirryimme hyvissä ajoin satamaan, koska ounastelin pientä ruuhkaa m/s Östernille. Alus kulkee kesän ajan Nauvosta Seilin kautta Hankaan. Pyöräilijöitä oli tähän alukseen eniten tähän asti ja Seilin retkeilijöitä runsaasti. Ounasteluni ruuhkameiningistä pitivät jokseenkin paikkansa. Kaikki kuitenkin mahtuivat kyytiin ja olisi alukseen vielä mahtunut muutama autokin. Matka Nauvosta Hankaan maksoi 6 € ja pyörä 4 €.

Pyörät niputettuina m/s Östernillä.

Seilin saari tunnetaan erityisesti spitaalisistaan, mutta saari kätkee sisäänsä muutakin. Eli kannattaa ehdottomasti poiketa. Saarella on pitkään toiminut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos, mutta tänä vuonna on satsattu matkailuun uudella tavalla. Emme jääneet saarelle, koska siellä on muutama vuosi sitten tullut käytyä. Saaren rannassa kannattaa tarkistaa, saako pyörällä edetä saaren toisella puolella olevalle kirkolle. Muutama vuosi sitten pieni kyltti Seilin rantarakennuksen seinällä kehotti jättämään polkupyörät rantaan ja kulkemaan polkuja kävellen. – Kyltti oli sen verran pieni, että tuolloin luin sen vasta sen jälkeen, kun pyörillä oli saari jo kierretty. Kukaan ei tullut tästä sakottamaan, mutta mainitsen tästä nyt kuitenkin. Saaristoluonto on hauras, kuten tiedämme. Leave only footprints jne.

Hankaan tultiin aikataulun mukaisesti ja sitten alkoikin tämän pyöräretken kumpuilevin osuus, kovalla ja puuskittaisella vastatuulella höystettynä. Lähdimme satamasta ensimmäisinä pyöräilijöinä liikkeelle aika reippaasti ja ehdimme Hämmärönsalmen lossille. Odottelimme lossilla lähtöä ja muitakin pyöräilijöitä ehti kyytiin. Airismaa antoi esimakua kukkuloistaan heti kättelyssä, kun rannasta lähti todella jyrkässä kulmassa ylämäki, joka pisti puuskuttamaan melko lailla noin 12 kilon kuorma takana lisämausteensa antaen. Aaslaluodon saaren kautta poljettiin Kirveenrauman pitkää siltaa pitkin Rymättylän Röölään. Matkan varrelta löytyy mm. Pentti Oskari Kankaan perustama Herrankukkaro, joka tarjoaa omanlaisia saaristoelämyksiään lähinnä ryhmille.

Ruokatauko pidettiin Röölän rantaravintolassa. Vierestä löytyy kauppa ja vanhan sillitehtaan uumeniin perustettu kuohuviinitehdas. Kuplat jäivät saamatta eli tehtaanmyymälässä ei tullut käytyä. Sen sijaan piti keskittyä polkemiseen vastatuulisessa ja tihkusadettakin tarjoavassa säässä kotia kohti. Rymättylän keskustasta Naantaliin pitää polkea suurimmaksi osaksi tien reunassa. Pyörätietä ei löydy reitiltä kovinkaan montaa kilometriä. Tällä kertaa reitti oli aika ruuhkainen, taisiko työhönpaluuliikenne osua samaan aikaan, kun siellä liikuttiin. Taidettiin havaita jopa liikenneraivoa, kun edellä kulkevien ”perhepyöräilijöiden” kohdalla joutui joku autoilija hetkeksi hellittämään nopeuttaan jarruvaloja vilkuttaen, niin jovain talla pohjassa kohta jatkoi matkaansa eteenpäin. Kovin mainostettu ja suosittu rengasreitti on paikkapaikoin toteaisinko hieman liikenneturvaton. Pyöräilijän kannattaa tiedostaa tämä ja panostaa ainakin näkyvyyteen.

Särkänsalmen sillalta siirryttiin Luonnonmaalle ja sillalta voipi sitten vilkuttaa heipat saaristolle. Sillan kupeesta vasemmalta löytyy Särkänsalmen grilli, jossa voi hoidella vaikka kahvi- ja wc-tarpeensa. Nähtävyyksiä löytyy sitten enemmän Naantalista ja löytyyhän Luonnonmaalta presidenttimme kesäkotikin. 

Heippa saaristo!

Tälle kierrokselle tuli pyörään asennettuun mittariini yhteensä 227 km. Puhelimen gps-sovellusta en pitänyt päällä, koska halusin säästää puhelimen akkua mahdollista elintärkeämpää tarkoitusta varten. Vinkkaankin lopuksi, että yhteysaluksilla saarilta toiselle siirryttäessä kannattaa älypuhelin siirtää lentotilaan. Tukiasemia ei saaristossa ole samalla tavalla kuin mantereella ja kun puhelin yrittää katvealueilla epätoivoisesti saada yhteyksiä, kuluttaa se myös akkua. 

Ukko-Pekan sillat, näkymä Naantalin kuparivuorelta. Toinen silloista toimii pyörätienä.

Reissu onnistui hyvin. Sää suosi viimeisen pyöräilypäivän vastatuulta ja tihkusadetta lukuunottamatta. Toisaalta mukana kulkeneelle sadevarustuksellekin tuli käyttöä. Olin ensimmäistä kertaa korkea-sesongin aikana pyöräreissussa. Tulipa sekin koettua. Pienoista ruuhkaa paikoittain oli, mutta vähemmän Ahvenanmaan saarilla.

Jos jaksoit lukea tähän asti, niin toivottavasti sait kipinän. Tervemenoa nauttimaan saaristosta!


Lisätietoja

m/s Östern, aikataulut
Seili/Själö, Visitseili, mm. ravintola, majoitus
Seilin saaren historia, Luontoon.fi
Hämmärönsalmen lossi
Rymättylän Röölä

Pyöräillen halki Ahvenanmaan

Teksti ja kuvat: Satu Eklund

Tarjolla luontoa ja kulttuuria

Sain nauttia kuusi päivää lomailijan vapautta polkupyörän päällä, kun osallistuin Eräkarkun opintoihini kuuluvalle pyöräretkelle Ahvenanmaalla. Mukanamme kulki koulun auto peräkärryineen matkan ajan huoltoautona. Näin meidän pyöräilijöiden ei tarvinnut kantaa painavia laukkuja mukanamme vaan pikkureppu päivän aikana riitti.

Matkalla Kustavista Brändöön

Matka alkoi Kustavista ja reilun puolen tunnin päästä olimmekin jo Ahvenanmaan puolella, Brändön saarella. Retken ohjelmassa luonto ja kulttuuri ovat pääosassa. Lintuhavaintojen keräys alkoi heti yhteysaluksen lähdettyä Kustavista. Päivän oppaat olivat järjestäneet vierailun Brändön kunnantalolle, jossa saimme kuulla paikallisen luontokartoittajan luontokerrontaa ja kunnanjohtajan informaatiota Brändön kunnasta. Pyöräily jatkui vielä saaren eteläosaan, josta jatkoimme matkaamme vielä Kumlingen saarelle. Kumlingessa teimme paljon lintu- ja kasvihavaintoja ja piipahdimme myös kirkossa. Leirintäalueella kukkui käki. Tuota ääntä olin jo ehtinyt vähän kaipaamaan, sillä en ollut vielä tänä kesänä päässyt kuulemaan käen kukkumista tätä ennen.

Lounas- ja valokuvaustauko

Aamulla ajoimme uudelleen halki Kumlingen saaren. Matkalla lauloi keltasirkku ja monet muut linnut, joista kaikkia en tunnistanut. Rantakalliolla saimme tietoa kivilajeista ja monista rannalla kasvavista kasveista. Yhteysaluksella matkamme jatkui kohti Vårdön saarta. Kävimme Vårdön kirkolla ja saimme kuvattua kasvikokoelmaan uusia lajeja. Päivästä tuli lämmin ja olikin mukava pitää lounastauko ulkona ja keitellä retkikeittimellä ruokaa, kun kirkon lähellä sattui olemaan viihtyisä levähdyspaikka pöytineen ja penkkeineen. Pyöräily jatkui ja lossi vei meidät pääsarelle Sundin kuntaan. Sundissa oli pieni museo, jossa kävimme katsomassa lyhyen videon Bomarsundin linnoituksen historiasta ja sen jälkeen pääsimme linnoitusaluelle.

Bomarsundin linnoitusaluetta Sundissa

Turistin roolista hyppy oppaan rooliin

Kolmas retkipäivä oli minun ja kahden kurssitoverini opastuspäivä. Oli aika unohtaa päivän ajaksi turistin rooli ja opetella olemaan oppaan roolissa ja toimia sen mukaan. Aamun keli ei ollut kovin rohkaiseva ja tiedossa olisi pisin pyöräiltävä matka koko reissun aikana. Olin alkumatkan ajan peränpitäjän roolissa pyöräillessä, kun lähdimme aamun sateessa kohti Kastelholman linnaa. Linnassa meillä oli varattuna opastettu kierros. Ehdimme myös piipahtaa linnan viereisellä mäellä vankilamuseossa. Linnakierroksen jälkeen pidimme sadetta ja lounastimme ravintola Smakbyssä, jonne olimme varanneet pöydän etukäteen. Loppupäivän ajan oli minun vuoroni vetää pyöräilevää letkaa kohti Eckeröä ja leirintäaluetta. Pysähdyimme Taffelin tehtaanmyymälän kohdalla, Uffe på Berget kahvilan ja näkötornin luona ja Hammarlandin kirkolla. Sade antoi kuitenkin myöten ja pitkän matkan polkeminen palkittiin sateettomalla iltapäivällä. Oli mukava päästä saunaan märän päivän jälkeen.

Sadetta, paistetta ja museokäyntejä

Leirielämää polkupyöräillen

Neljäs retkipäivä alkoi Eckerön museotarjontaan tutustuen. Kävimme ensin metsästys- ja kalastusmuseossa, polkaisimme sitten pienen matkan ja kävimme vanhalla posti- ja tullitalolla. Saimme kuulla Ahvenanmaan menneiden aikojen postipolusta.

Matkamme jatkui Eckeröstä kohti Maarianhaminaa. Matkalla satoi pientä suihkupullosumusadetta ja vaihdoin jalkaani valmiiksi märät kengät, jotta ne toiset edes pysyisivät kuivina. Matkalla pysähdyimme Ramsholmenin lehdon luona kaunista luontoa ihailemassa. Illalla kävimme koko porukalla pizzalla Diablossa. Outoa oli, että keskustan kauppa oli mennyt kiinni jo kuudelta ja toisen kaupan etsintään meni ainakin muutama kilometri ylimääräistä polkemista. Toinen kauppa löytyi kuitenkin melko läheltä keskustaa. Teimme naisvoimin pienen iltakävelyn Maarianhaminan lintupuistoon, jossa oli vapaana riikinkukkoja ja olipa siellä häkeissä kanejakin.

Verikuljenpolvi 

Verikurjenpolvet olivat tienvierustalla yleinen näky.

Kohti Kökaria - myrskyluodon saarta

Meitä odotti aikainen herätys, sillä edessämme olisi 30 km polkemista, jotta ehdimme Kökariin lähtevälle yhteysalukselle ajoissa. Lähdimme matkaan seitsemältä ja saimme sadetta niskaan. Matkalla Lemlandin ja Lumparlandin halki ei ollut huoltoasemia eikä kahviloitakaan, joka olisi ollut aamupäivän aikaan auki. Yhdeksän aikaan satoi hetken aivan saavista kaataen ja silloin viimeistään kastuivat niidenkin kengät ja sukat, jotka olivat tähän asti säästyneet. Huoltoauton opas löysi kilometrin sivutieltä poiketen kyläkaupan ja järjesti kaupan väen keittämään meille kahvit. Pääsimme kahvilan sijaan kaupalle juomaan lämmikettä ja ostimme samalla muutakin. Sade piti pientä taukoa tässä vaiheessa. Mietin, että yksin sateessa pyöräily olisi lytännyt mielen maahan, mutta ryhmässä on ihan erilaista. Olemme kaikki aivan yhtä märkiä ja surkeita, vaikka ei tässä pyöräilyssä nyt mitään surkeaa ollut. Maisemia ei tosin tule jäätyä katsomaan. Uusi takkini näytti pitävän oikein hyvin vettä, niinkuin sen kuuluikin.

Kökarin kirkko

Ehdimme hyvin Kökarille lähtevään lauttaan, jossa oli hyvää aikaa syödä. Lauttamatka kun kestää 2,5 tuntia. Aikaisen aamun takia vähän väsytti ja syömisen lisäksi tuli torkuttua ja oltua sisällä. Kökariin päästyämme leirintäalueelle oli enää muutama kilometeri polkemista ja menimmekin pystyttämään teltat saman tien. Sade piti kivasti taukoa telttojen pystyttämisen ajan ja sen ajan, että ehdimme käydä Kökarin kirkolla. Kirkon viereiseen kappeliin ja sen historiatietouteen emme päässeet tänään kurkistamaan, koska siellä oli alkamassa häät. Ehkä sitten huomenna?

Aloitimme päivän oppaiden johdolla kasvitaulun tekemisellä ja ehdimme maalata sitä varten taustapaperin mustikalla. Iltapäivällä sade jatkui, mutta enää ei tarvinnut olla ulkona. Pääsimme saunaan ja sen jälkeen syömään.

Valkolehdokkia kasvoi Kökarin saarella

Minä Kökarin rannassa

Sade oli tauonnut aamuun mennessä ja Kökarin maisema näyttäytyi eilistä hieman lempeämmältä. Koska lautta lähtisi vasta yhden aikaan, ehdimme polkaista vielä uudelleen kirkolla ja pääsimme nyt käymään kappelissa katsomassa sen kokoelmaa ja historian tuulahdusta. 

Valitsimme eilen aloittamaamme kasvitauluun haluamamme kasvit ja teimme taulun valmiiksi. Siitä jäisi nyt erilainen matkamuisto, mitä valokuvista jäisi. Viimein poljimme reissun viimeiset kilometrit lauttasatamaan ja matka kohti Korppoota alkoi. 

Ajokilometrejä pyörän päällä kertyi yhteensä noin 200 km. Ryhmän yhteisiä lintuhavaintoja kerääntyi 90 kpl. Kasveja tuli nähtyä niin monia uusia, ettei niitä tullut edes laskettua, saati kaikista kuvaakaan otettua.