Liedon Vanhalinnan poluilla tammikuussa

Teksti ja kuvat: Tarja Aittala

Aurajokivarren huurteisia oksia.

 

Lumi ja ladut antavat odottaa vielä meillä lounaisessa Suomessa, mutta onneksi patikkakelit ovat kohdillaan. Loppiaisen aikoihin pikkupakkanen oli kuurannut puut ja kyllähän niistä piti lähteä kuvamuistoja ottamaan. Mietin kohdetta lähistöllä Aurajoen varrella ja päädyin sitten Liedon Vanhalinnan alueelle. Viimeksi olenkin ollut kesäaikaan siellä ja mennyt paikalle Halistenkoskelta kanootilla meloen. Ja tottakai, siellä on tullut pyöräiltyä myös kesäaikaan, museoonkin tutustuen. Hyvä retkikohde kaikkinensa.

Liedon Vanhalinna käsittää kartanomiljöön rakennuksineen ja Linnavuoren aivan Aurajoen tuntumassa. Vanhalinnan kartano sijaitsee Hämeen Härkätien ja Aurajoen reittien varrella. Linnavuori on korkea kukkula, jonka arkeologiset löydöt ulottuvat rautakaudelle asti. Linnavuori toimi puolustuslinnakkeena aktiivisesti Turun linnan valmistumiseen asti. Vanhalinna toimi ruotsinvallan aikaan piispantilana ja sen jälkeen aatelistilana. 

Kuntoportaat Linnavuorelle.

 

Kiipeämisen palkinto: kultturinäkymää Aurajoelle.

Vanhalinnan uusklassinen päärakennus (kuvassa keltainen rakennus) valmistui 1930. Rakennus toimii nykyään museona. Vanhalinnan aluetta hallinnoi ja kunnostaa Turun Yliopistosäätiö. Museon aukioloajat kannattaa tarkistaa verkkosivuilta (linkki alempana) ja infoa löytyy myös Facebookista.

 Kartanorakennus. Oikealta portista Linnavuorelle.

Vanhalinnan alueella risteilee kolme polkua ja yksi pidempi yhdistyy Turun Tuomiokirkon vierestä  Maaherran makasiinilta lähtevään kulttuurikuntoilureittiin. Polkujen varrelta löytyy kiitettävästi eri aiheista kertovia opastauluja. 

Arkeologiapolku (800 m) esittelee muinaishistoriaa kiertäen Vanhalinnan alueen pihapiirissä. Polku kiertää ylös Linnavuoren kukkulalle asti. Historiapolku (1,4 km) laajentaa Arkeologiapolun kierrosta keskittyen enemmän tilan historiaan.

Ystävänpolku (1,5 km) kulkee Aurajoen vierustaa pellonlaidassa ja antaa näkymiä Aurajoelle. Tätä kulkiessa ajatukset kannattaa siirtää aikaan, jolloin isommat laivat lipuivat Linnavuoren satamaa kohti. Ystävänpolku jatkuu Vanhalinnalle vievälle soratielle, josta voi bongata Kuninkaanlähteen ja sen jälkeen poiketa metsään soratien oikealta puolelta lähtevälle Muonamiehenpolulle. 

Vanhalinnanpolku kiertää Linnavuoren.

 

Alueen poluista löytyy kuvaukset ja kartat verkkosivuilta (katso alla). Opasteet ovat äänitallenteita, joita voi kuulostella matkan varrella. Esimerkiksi jokivarren kasvillisuudesta kerrotaan näin.

Vanhalinnanpolun varrelta.

Kiersin Arkeologiapolkua, jatkaen Linnavuoren kiertävälle Vanhalinnan polulle ja siitä erkanevalle Ystävänpolulle. Aurajoen viertä kulkien pääsi nyt ihailemaan huurteista kulttuurinäkymää. Soratielle päästyäni jatkoin ohi Kuninkaan lähteen ja käännyin oikealta metsään lähtevälle Muonamiehenpolulle. Tästä reitistä sain mittariini vähän reilu 4 km. Näiden reittien varrella ei ole laavua tai tulipaikkaa. Muutamia penkkejä maisemien ihastelemiseen tai reppueväiden nautiskeluun löytyy.

Löydä Kuninkaan lähde!

 

Näkymät ovat eri vuodenaikoina erilaiset. Nyt kun on käynyt paikalla kesän lisäksi talviaikaan, pitänee seuraavaksi tulla kulkemaan sama reitti keväällä ja syksylläkin. Ai niin - sain minä niitä huurteisia kuviakin.

Talventörröttäjä.

Lisätietoa ja lähteet:  

Liedon Vanhalinnan verkkosivut

Kulttuuripolkujen esittelyt, kartta ja ääniopasteet

Inkkarimelontaa Aurajoella

Teksti ja kuvat: Tarja Aittala

Raision Rinkan ehkä jo perinteeksikin muodostunut alkukesän melontaretki melottiin avokanooteilla  - joita myös inkkareiksi kutsutaan - lauantaina 9.6.2018. Oppaana toimineen Satu Eklundin johdolla päästiin mukavasti retkikohteeseen Liedon Vanhalinnaan, sään ollessa melonnalle erittäin suosiollinen.

Kalusto vuokrattiin Aurajoen opastuskeskus Myllärintalolta Halistenkosken kupeesta. Vuokrahintaan kuuluu 2- tai 3-paikkaisen avokanootin lisäksi mela ja melontaliivi. Muutamia kertoja täältä melomaan lähteneenä oli mukava huomata kalustoa myös uusitun. Vuokrattavana on myös muutama kajakki ja näkyipä vuokrattavana olevan SUP (Stand Up Paddling) -lautojakin.

Melontaretken opas Satu Eklund.

Ennen lähtöä: tarkista varustus

Melaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen pituuteen. Nyrkkisääntönä pidetään, että melan pituus on noin omaan leukaan asti. Liian pitkä mela tuntuu kyllä yläselässä ja toisaalta liian lyhyellä melalla on vähän hankalaa koukkaista riittävän syvältä vedestä. Melontaliivin on oltava omaan painoon sopiva ja hyvin päälle puettu. Suosituspainomäärä löytyy yleensä liivin sisältä. Melonliivi on se turvavaruste, joka auttaa veden varaan sattuessa - perusuimataidon lisäksi. Muu vaatetus sään mukaan ja kerrospukeutuminen toimii tässäkin lajissa. Aurinkoisella säällä kannattaa suojata silmien lisäksi myös päänsä ja ihonsa - veden äärellä auringon säteet vaikuttavat aika voimakkaasti. Mukaan kannattaa varata vedenpitävään pussiin tai tiukasti sidottuun muovipussiin kuivaa vaatetta, joskin avokanootilla meno on aika vakaata eikä tarvitse pelätä sen kaatumista. Sateen sattuessa tietysti sadeviitta tai takki puoltavat paikkaansa. Eikä sovi unohtaa juotavaa ja syötävää - energiaa kuluu tässäkin lajissa ihan mukavasti. Kun henkilökohtainen varustus on tarkistettu, kannattaa tarkistaa myös kanootti: istuimet kunnossa, väline ehjä ja kolhuton.

Kanoottiin meno ja sieltä poistuminen

Aurajoen opastuskeskuksen kanootit sijaitsevat lähellä laituria sijaitsevassa säilytystilassa, josta ne kannetaan laiturin lähtöpaikkaan. Avokanootti painaa materiaalista riippuen 40-50 kg, mutta kaksin sen kantaminen onnistuu mutkattomasti.

Aurajoen opastuskeskuksen laituri on suunniteltu siten, että meno kanoottiin on helppoa: kanootti pysyy paikoillaan ja laiturin tuki on sen molemmilla puolilla. Kanoottiin astutaan keskelle istuimen eteen ja tukea voi tarvittaessa ottaa kanootin molemmilta reunoilta. Painopiste kannattaa olla kanootin takana eli painavampi toveri ja varustus mieluiten takaosaan. Edessä melojan kannattaa mennä ensin, jolloin kanootti on tukevampi. Kanootista poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä: takameloja astuu ensin kanootista pois.

Luonnon rannoilta lähtiessä kannattaa tarkistaa, että kanootti on kunnolla vedessä - vähäisessä vedessä se painuu melojien painosta pohjaan. Jos kanootissa on tarve liikkua, liikutaan kanootin keskellä kölilinjassa matalana pitäen kiinni molemmista laidoista.

Melontatekniikka

Melaan tartutaan siten, että toinen käsi tarttuu melan varren päästä rystysten jäädessä ylöspäin melan lavan osoittaessa alaspäin. Toinen käsi tarttuu melan varresta. Käsien etäisyys on noin hartioiden levyinen. Vartaloa kierretään ennen melan veteen asettamista siten, että hartialinja kiertyy kanootin suuntaiseksi yläkäsi edellä. Yläkäsi työntää melaa vedessä, alakädellä pyritään olemaan vetämättä. Melontaveto tapahtuu oikaisemalla vartalon kierto. Mitä pystysuorempi ja lähempänä kanoottia veto on, sitä vähemmän kanootti kääntyilee. Oikean tekniikan kyllä toteaa matkan varrella. Väärä tekniikka aiheuttaa kipuja käteen ja hartioihin - tekniikkalaji siis tämäkin. Alla linkittämästäni YouTube-videosta voi kurkata tekniikkaa. Video on englanninkielinen, mutta kuvasta pystyy havaitsemaan oleelliset asiat. (Canoeing-TV, kesto 2:22 min).





Avokanootilla melotaan molemmilta puolilta. Kun yleensä melojia on kaksi, jää takanaistuvan hommaksi melonnan lisäksi kulkusuunnan pitäminen. Melaa oppii kyllä käyttämään peräsimenä,  kokeillen miten kanootti tottelee melan ollessa takaosan vasemmalla tai oikealla puolella. Sopiva tahti löytyy kyllä matkan edetessä. Tässäkin lajissa pätee "ei matka tapa, vaan vauhti", eli sopivan verkkaisella tahdilla ehtii katsomaan luontomaisemia jokiperspektiivistä.

Jokinäkymiä kanootista.

Melontakohteena Liedon Vanhalinna

Liedon Vanhalinnalle on matkaa Aurajoen opastuskeskuksen laiturilta noin 5 km/suunta ja se taittuu 1,5 - 2 tunnissa vähemmänkin lajia harrastaneelta. Linnavuoren kyllä havaitsee hyvissä ajoin kanootista, joten laiturista ei voi erehtyä. Laiturilta kannattaa kanootti vetää rannalle, jotta rantautuminen laiturin kautta onnistuu muiltakin. Kohde on nimittäin aika suosittu.

Kanootit Vanhalinnan laiturin rannalla.

Mukavaa vaihtelua istumiselle tarjoaa kapuaminen Linnavuoren huipulle ihailemaan Aurajokea kukkulaperspektiivistä ja tarjoaahan Linnavuori myös aika hyvät puitteet eväiden nautiskeluunkin.

Aurajoki Linnavuorelta nähtynä.

Liedon Vanhalinnan alueella voi tutustua kartanomiljööseen sekä lähialueeseen opasteilla varustetuilla luonto- ja kulttuuripoluilla. Kartanossa toimii myös museo, puoti ja kahvila.

Vanhalinnan pihamiljöö.

 Lisätietoa

Aurajokisäätiön verkkosivut Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon kanoottivuokrahinnat 2018

Liedon vanhalinna

Lajitietoa tarjoaa mm. yhdistykset:

Avokanoottiyhdistys ry
Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry