Raision Rinkka ry:n blogiin kerätään tarinoita luonnosta, retkeilystä, liikunnasta ja yhdessä tekemisestä. Tekstejä voi kommentoida vapaasti. Mikäli haluat tekstisi blogiin, ota yhteyttä: raisionrinkka@gmail.com
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uikkupolku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uikkupolku. Näytä kaikki tekstit
13.4.2021
Uikkupolun tunnelmissa
Teksti ja kuvat Kaija Virtanen
Uikkupolku kiertää Raisionlahden rantamaisemassa ja polun pituus on noin 4 kilometriä. Raision Rinkan tiistaikävelijät kokoontuvat Krookilan kotiseutukeskuksen pihapiiriin. Vanhat rakennukset ja komea tuulimylly tuovat mieleen menneiden sukupolvien aherrukset. Uusi aika koittaa myös Krookilassa, sillä sisäpihalta kuuluu koneiden ääniä. – Uudistuksia on tulossa!
Huhtikuinen tiistai tarjoaa miellyttävän ulkoilusään. Tällä liikuntavuorolla lähdemme kiertämään Uikkupolkua. Etenemme sopuisasti ja noudatamme koronapandemian asettamia ehtoja.
Krookilasta kurvaamme metsäpolulle. Polku on osa Meriakseli reitistöä, mikä kiertää Raision Raittina Krookilasta aina Raision keskustaan asti ja jatkaa Jokiraitti-nimisenä eteenpäin.
Polulla on tänään pientä keväistä kosteutta, mutta eteneminen onnistuu jalkineita kastamatta. Metsästä laskeudumme niitylle, jossa kasvaa kauniita valkorunkoisia koivuja. Niitty lepää vielä talven jälkeen vaalean ruskeana. Kesän vihreys odottaa kuitenkin jo nurkan takana.
Uikkupolun varrella on luontotauluja, jotka kertovat mm. miten rantaniityt ovat mahdollistaneet karjan laiduntamisen. Polun varrella korkeat heinäkasvit huojuvat leppeässä tullessa. Niiden suojassa on mukava kävellä. Sinivuokot pinnistelevät koivikon kätkössä. Kylmähkö sää, vain 6 astetta plussaa, pitää sinivuokkojen terälehdet supussa.
Sillan kaiteessa Jaakontie.fi – merkki kertoo Jaakontien ystävien pyhiinvaellusreitistä. Kuljemme puisen, kauniin sillan yli. Sillan alla virtaa vesi – meri on aikanaan ulottunut näihin rantamaisemiin asti. Viereiset pajupensaat kannattelevat pulleita pajunkissoja.
Uikkupolku on hyvässä kunnossa. Polun parannustöitä on tehty vuosien varrella. Ruovikko-taulusta voi lukea järviruoko kasvista. Ohitamme taulun ja jatkamme pienryhmissä vauhdikkaasti eteenpäin. Maltamme kuitenkin pysähtyä erikoisen porttirakennelman luona. Portista näkyy heinäsuoja. Kesällä on lampaita laiduntamassa. Portissa oleva laatta kertoo: Varsin Hyvä ry on rahoittanut tätä kohdetta EU:n alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA).
Rantalepikko-taulusta voi tarkistaa tervalepän ja harmaalepän lehtien eroavuudet. Rantaniitty-taulussa kerrotaan, että mesiangervon kukista ja lehdistä on valmistettu särkyä lievittävää yrttiteetä. Pensassirkkalintu on myös saanut oman opastaulun.
Raisiosta löytyy useita mukavia, erilaisia reittejä, joita me tiistaikävelijät hyödynnämme liikuntavuoromme aikana.
13.1.2020
Tammikuinen Uikkupolku
Teksti ja kuvat Kaija Virtanen
Uikkupolku kiertää
Raisionlahden ympärillä. Uikkupolku tarjoaa monipuolisen ja eri väreissä
hohtavan kasvillisuus ’kattauksen’. Lintutornilta on hyvä näköala lahdelle ja
hieno mahdollisuus lintujen tarkkailuun.
Lintutornilta näkyy
joutsenia kahdessa eri paikassa. Vaaleina ja kookkaina ne erottuvat hyvin
paljain silmin katsottuna. Toinen pesua on aivan kaislikon suojassa. Toinen
näkyy kauempana lahdella. Tornilla ei ole tällä kertaa muita, vaikka askelien
jälkiä näkyi sillalla, kun tulin tornille.
Jatkan polulle Naantalin
suuntaan. Tulva yllättää. Se on vallannut polun, kun polku kääntyy Nesteentien
reunasta lahdelle päin. Käännyn takaisin ja päätän käydä katsomassa, pääsenkö
polulle Raision suunnasta.
Keltalakkien sieni
vilkuttaa ruskeiden lehtien alta. Koivun rungossa on useita pieniä kääpiä.
Rungon alaosaa värittää vihreä sammal. Öinen pakkanen on taiteillut kuvioita
veden pintaan. Kaunista – vaikka ei ole lunta.
| Kääpiä ja muita kuvioita... |
Pyörätiellä on varoitukset
tulvavedestä. Uikkupolkua on vuosien varrella korotettu, joten pääsen kuivin
jaloin jatkamaan. Ruskeat osmankäämien ’patukat’ kohoavat ylväinä polun
reunassa.
Polun varrella on
lammikko, joka talvella voi jäätyä kokonaan. Lammikoissa elää monia
hyönteislajeja, joiden nuoruusvaiheet kehittyvät vedessä. Tavallisia
lammikoiden hyönteisiä ovat sudenkorennot, kertoo läheinen luontotaulu. Tänään
lammikon pintaa peittää ohut, vaalea jää.
Kierroksella talven
tulvavesien aikaan ei voi välttyä puroilta ja ojilta, joita täällä on
kesälläkin. Vesi on valloittanut läheisen niityn. Polulla kulkeminen onnistuu
melko mukavasti, sillä parannustyöt ovat nostaneet polun pinnan niittyä
korkeammalle.
Pysähdyn. Hieno
röyhelökuvio reunustaa polkua. Vesi, ilma, sää ja maan epätasaisuus – mistä
kaikista luonnon monista ’ihmeistä’ tuokin röyhelö syntynyt – ajattelen.
Polun reunan
kullanhohtoiset ruokokasvit, punaista hohtavat pajupensaiden hennot varret ja
muutama aivan vihreä ruohoinen mätäs säihkyvät polun reunoilla. On tammikuu,
mutta kasvit näyttävät kaartuvan jo kovasti kesää kohti. Pienet pajunkissat muistuttavat – ennen kesää
tulee Palmusunnuntai ja Pääsiäinen.
Ruskean värin eri sävyt
näyttävät olevan tänään kasveilla pääosassa. Mukava retki, vaikka en päässyt
kiertämään koko polkua. Useita luontoon kuulumattomia esineitä keräsin mukaani
kävelyn aikana.
Pilvet kerääntyivät
tummanpuhuvina kaukaisen metsän yläpuolelle. Raisionlahti hohti auringossa koko
retkeni ajan. Hyvä mieli ja uuden viikon aloitus luonnon parissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)