Kävelyretki Littoistenjärvelle

Teksti ja kuvat Kaija Virtanen

Littoistenjärven luontopolku kiertää noin puolet Littoistenjärvestä. Polku on merkitty maastoon keltaisilla merkeillä ja se kulkee pääosin polkuja, mutta osittain myös hiekkatietä.

Sunnuntaina 3 maaliskuuta ryhmä rinkkalaisia kokoontuu Littoisten hiekkarannan p-paikalla. Sää on suotuisa. Öinen pakkanen jatkuu vielä päivällä. Pilvet ovat antaneet tilaa auringolle.  Luontopolku kutsuu kulkemaan – retki alkaa sovitusti klo 13.

 

Kohti luontopolkua ...

Polku on osittain paljas, mutta jäisiä paikkoja löytyy. Polun keltaiset merkit ovat huonossa kunnossa. Onneksi on tullut kuljettua täällä ennenkin. Vieressä loistaa valkoisena jääpeitteinen järvi. Retkiluistelijoita etenee vauhdikkaasti järvellä. Jää näyttää kestävän.

 

Lintutorni kohoaa mäenrinteessä

Lumi hohtaa valkoisena, kun nousemme polkua ylös hennon koivikon suojassa. Lintutorni jää vasemmalle. Emme poikkea tornille. Jatkamme hiekkatietä, jota komeat kuuset reunustavat. Tie on liukas. Onneksi tien reunassa pystyy helpommin etenemään. Liukkauteen olemme varautuneet sopivilla ’jääkelin’ jalkineilla.

Tienreunoissa turvallisempaa...

Luontopolun taulut kaipaisivat restaurointia. Yhdessä taulussa on joukko lintuja, sinitiainen, talitiainen, mustarastas, naakka, huuhkaja, varis, viirupöllö ja tilhi. Luontopolku -taulujen ’olet tässä’ – merkintä on kohdallaan.  Tolpissa keltaiset nuolet ohjaavat kulkijan tieltä polulle metsään.

Tolpan keltaiset nuolet ohjaavat polulle

Metsässä edessä kulkevat pysähtyvät kuuntelemaan. Palokärki antaa kuusikossa ääninäytteen ja lentää nopeasti ylitsemme polun toisen puolen metsikköön. Hienoa – metsässä kulkeminen tuo eteen luonnon moninaisuuden. Metsä rauhoittaa. Tällä retkellä pitää myös keskittyä, jotta pysyy liukkaalla polulla pystyssä.

Edessä pilkottaa järvi...

Ohitamme komeat tukkipinot – metsää on harvennettu. Pian näkyy valkoisen jään peittämä järvi. Polku kulkee lähellä järveä. Pitkospuita löytyy pieni pätkä. – Pidän pitkoispuilla kulkemisesta.

 

Polku puikkelehtii järven rannalla..

Polku jatkuu ylös metsään, mutta me kurvaamme jäälle. Ihana tunne – siitä on aikaa, kun olen saanut tuntea järvenjään kenkieni alla. Pieniä paukkeita – jää varoittaa. Aurinko heittää säteitään sunnuntaiseen iltapäivään Littoistenjärvelle. Vasemmalla metsä kohoaa kallioisena järven reunoilta. Hienoa katsella järven perspektiivistä.

Jäällä etenemme varoen..

 Etenemme rauhallisesti jään silloin tällöin paukahtaessa. Luistelijoita liikkuu sulavasti jäällä. Tulemme Kuovinluodon luonnonsuojelualueelle, Opastaulu kertoo: Kuovinluoto on Littoistenjärveen työntyvä kallioinen moreeniniemi. Lintuharrastajat kokoontuvat usein täällä.

Kuovinluodosta retki jatkuu jäätä pitkin..

Ylitämme niemen ja jatkamme jäälle. Aurinko tekee kimaltavan polun jäälle – tulee mieleen öinen kuunsilta. Lähtöpaikkamme hiekkarannan p-paikka loistaa järven toisella rannalla. Sitä kohti kuljemme ja pieni takatuuli antaa vauhtia. Pysähdyimme ja seisoimme aika lähekkäin. Siitä jää ei pitänyt. Se antoi ritiseviä paukkuja. Onneksi jää ei vielä halkeillut. Hyvillä mielin ja ehjinä pääsimme takaisin lähtöpaikalle.

Pitkin auringon siltaa...

Sunnuntain suotuisa sää kruunasi tämän retkemme. Lisäksi Sports Tracker muodosti sydänkuvion askeltemme etenemisestä. Loistava Laskiaissunnuntai, vaikka emme laskeneet mäkeä!

Kohti lähtöpaikkaa...metsän reunaan.

Luontopolkua ja historiaa

Teksti ja kuvat Kaija Virtanen 

Reipas ryhmä Armonlaakson vaeltajia, Naantalista ja Raision Rinkan retkeilijöitä, Raisiosta kokoontui tiistaina 9.5. illalla Littoisten hiekkarannan parkkipaikalle. Edessä odotti kävelyretki järven ympäri. Toukokuinen sää on ollut vaihteleva. Tänäänkin satoi valkoista lunta tuulen mukana vaakasuoraan, kun lähdimme Naantalista ja Raisiosta kimppakyydein. Onneksemme pilvet purjehtivat toisaalle ja aurinko pääsi esille, kun retkemme alkoi.

Retkeilijöitä parkkipaikalla 

Parkkipaikalla toivotin retkeläiset tervetulleiksi YHDESSÄ retkelle. Kerroin, miten retkemme etenee. ’Ensin kuljemme järven pohjoispuolella metsäisessä maastossa, pidämme tauon järven rannalla, jatkamme Verkatehtaan kautta, pidämme toisen tauon, jolloin kerron alueen historiasta’.

Littoistenjärvi kimmelsi auringossa, polun reunoissa loisti valkoinen, juuri satanut lumi, kun reipas 36 henkilön ryhmä lähti luontopolulle. Littoistenjärvi sijaitsee Liedon ja Kaarinan kuntien rajalla. Metsäinen pohjoispuoli, jossa luontopolku kulkee, on Lietoa. Kaarinan puolella on asustusta. Järvi on matala, syvin kohta on vain kolme metriä. Järvi kärsii ravinteiden aiheuttamista ongelmista. Nyt puuhataan jopa kemiallista puhdistusta.

Aurinko ja lumi hellivät kun retki etenee

Sateen jälkeen maa oli kostea, mutta se ei haitannut kulkua. Sisareni Kirstin johdolla etenimme metsäisessä ja monipuolisessa maastossa. Kallion ylittäminenkin sujui kaikilta mallikkaasti. Mustavuoren komeat kalliot reunustivat vasemmalla ja järvi kimmelsi oikealla – iltaretkemme eteni suotuisten tähtien alla.

Porakallion kohdalla laiturin luona pidimme evästauon. Jotkut uskaltautuivat laiturille, kallion kupeelle kiipeili kolme rohkeaa, muut tyytyivät seisten pitämään taukoa. Maa oli liian kostea istuttavaksi.

Aurinko kimmaltaa Littoisten järvellä

Retkeilijät tauolla

Rantapolun kautta nousimme tehdasalueella. Kävelytie kulki mukavasti rakennusten lomassa. Ihmettelemistä ja katsomista riitti molemmin puolin. Pysähdyimme Schnitt’in linnan luona. Kerroin – tehtaan värikkäistä patruunoista, linnasta ja tehtaasta. Verkatehtaan yli 230 vuotta kestänyt taival loppui kannattamattomana 1968.  Museovirasto pelasti 1987 rapistumassa olevan alueen rakennukset luokittelemalla ne kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristökohteiden joukkoon. Nykyisin Verkatehdas on lähes 300 ihmisen koti.

Schnitt 'in linna

Historian mukaan järven läheisyydessä on ollut asutusta jo 1200 luvulla. Tällä retkellä vuonna 2017 kuulimme ja näimme välähdyksen Littoisten Verkatehtaan ympäristöstä, mikä sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Turusta.

Loppumatkan kävelimme kylänraittia kauniiden, koristeellisten talojen lomassa kulkevaa kävelytietä. Pari tuntia raitista kevätilmaa ja olimme lähtöpaikassa.

Kiitos kaikille mukana olleille -  näiden linnan luona kuvaamieni valkovuokkojen keralla.

Kaija, Raision Rinkka

Valkovuokot lumessa