26.5.2019

Kevätretkellä Rikalan muinaispolulla ja Vaisakon luonnonsuojelualueella

 Teksti ja kuvat Kaija Virtanen


Sateinen sunnuntai 26.5.2019 ei haittaa näitä retkeläisiä, sillä reipas joukko kokoontuu Raision kaupungintalon luokse. Pikkubussi kuljettaa retkeläiset ensin Rikalanmäelle. Halikonjoen länsirannalla sijaitseva Rikalanmäki on lounais-koillissuuntainen peltojen keskeltä kohoava moreeniharjanne.
 
Tästä alkaa retken ulkoiluosuus- yksi on piilossa auton takana!
Pitkä ruohikko peittää polun merkin.  Aavistus polun paikasta riittää meille ’sadetamineihin’ varustautuneille ja luontoa rakastaville retkeilijöille. Muutama opastaulu löytyy. Taulut on numeroitu, mutta me emme etene numerojärjestyksessä. Syynä ruohikkoon katoava polku.
Ruohoinen on polku, kun astumme eteenpäin Rikalassa
Rikalassa on oletettu sijainneen myöhäisrautakaudella kauppapaikka ja satama. Alue on sijainnut hyvien maa- ja vesiyhteyksien varrella. Kauppayhteyksistä kertovat Rikalanmäen kalmiston aineistossa useat tuontiesineet.
 
Muinaisjäännös - Rikalan kalmisto
Kaunis, vihreän eri vivahteissa loistava kasvusto peittää Rikalanmäen. Nykyään Salon kaupunki ja valtio omistavat muinaisjäännösalueesta keskeisen osan mm. ruumiskalmiston ja polttokalmiston alueet.
 
Haapa, hentoinen reunustaa kulkuamme
Haapa, elämän puu tervehtii hiljaa havisten, kun ohitamme sen.
 
Sadepisarat kieppuvat poimulehden pinnalla
Poimulehti on kukassa. Poimulehti on naisten ikioma villiyrtti, mikä tukee naisen hormonitoimintaa koko elämänkaaren ajan.
 
Nyt kukassa ja pian punaiset marjat...
Pihlajassa on komea kukka. Pihlaja on esi-isiemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea.
 
Rikalan ruohoissa riittää ihmettelemistä!
Rikalassa emme kierrä koko reittiä, sillä pitkä ruohikko peittää polun, emmekä oikein tiedä minne pitäisi mennä.

Jatkamme bussilla Vaisakon P-paikalle. Sade pitää välillä paussia. Joku näkee jo auringon säteitä pilvien välistä. Vaisakossa on hyvä polku. Nyt ei tarvitse ihmetellä minne mennä.  Alussa on hyvä hiekalla ’päällystetty’ polku. Pitkospuut tulevat vastaan, kun mennemme lähelle rantaa.
 
Vaisakkoon käy porokkamme askeleet...
Vaisakon luonnonsuojelualue on perustettu suojelemaan Etelä-Suomen tammivyöhykettä edustavia lehtoalueita ja jalopuumetsiä sekä harvinaisia, osin uhanalaisia sieni- ja hyönteislajeja. Vaisakossa on valtakunnallisesti harvinaista luontotyyppiä, Fennoskandian hemiboreaalista luontaista jalopuumetsää.
Ojakellukka pitkoispuiden vartijana
Ojakellukka on hyönteispölytteinen, punertavan sävyinen ruusukasvi. Monivuotinen ojakellukka on ruohovartinen kasvi, joka kasvaa 25-50 cm korkeaksi. 
 
Katseet merelle ja muutamilla paikannus kännykästä!
Polusta pääsee poikkeamaan myös lähemmäs Halikonlahtea. Sumu sävyttää maisemaa, kun katsomme merelle. Osallistujien värikkäät asut tuovat kuvaan iloa.

Orvokkien sininen meri...
Kasvillisuus on monipuolista ja rehevää ja osin harvinaistakin. Pähkinäpensaan lisäksi kasvaa taikinamarjaa ja lehtokuusamaa.
 
Kevätlinnunherneessä sekä punaisia että sinisiä kukkia!
Kevätlinnunherne, kevätesikko, valkovuokko, keltavuokko tekevät polunvarren maastosta monivärisen maiseman, jonka sade on pessyt loistavaksi vihreä pohjaiseksi matoksi.
 
Nautinnollista kulkemista...
Suuret tammet ovat kuin jättiläisiä muiden kasvien yläpuolella. Niiden oksat muodostavat eriskummallisia kuvioita.
Puiden taidetta!.
Kun käyttää mielikuvitusta, saa silmiin erinäköisiä ja -kokoisia eläin- ja ihmishahmoja. Satumetsää  - muuta ei voi kuin ihmetellä!
Runoilija ollut asialla!
Löytyypä metsän siimeksestä hieno kirjoitus! 
Olipa meillä hieno retki! Kiitos kaikille, reippaille retkeilijöille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti